Browsing by Author "Eriksson, Jasmin"

Synnytyksen käynnistyksen yleisimmät syyt Suomessa ovat yliaikaisuus ja lapsivedenmeno, jotka ovat miltei tasavertaiset yleisyydessään. Vuonna 2017 Suomessa synnytyksistä käynnistettiin 28,9 % ja tällöin lapsivedenmeno oli toiseksi yleisin syy käynnistykseen HYKS:ssä. HYKS:ssä synnytys käynnistetään 12 tunnin kuluessa lapsivedenmenosta GBS-positiivisilla synnyttäjillä ja 24 tunnin kuluttua GBS-negatiivisilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lapsivedenmenon vaikutusta synnytyksen kulkuun ja lopputuloksiin niillä synnyttäjillä, joiden synnytys on käynnistetty lapsivedenmenon takia. Tutkimus on retrospektiivinen ja aineisto koostuu HYKS synnytyssairaaloiden synnyttäjistä vuodelta 2017. Synnyttäjien esitiedot, tiedot synnytysten käynnistyksestä ja etenemisestä sekä synnytysten päätetapahtumat ja syntyneiden lasten tiedot on kerätty sairaskertomuksista Obstetrix- ja Miranda-potilastietojärjestelmistä. Tiedot on analysoitu SPSS-taulukkolaskentaohjelman avulla. Tutkimuksessa todettiin ensisynnyttäjyyden, synnyttäjän lyhyen pituuden, ylipainon, aiemman keisarileikkauksen ja epäkypsän kohdunkaulan käynnistyksen alussa liittyvän lisääntyneeseen keisarileikkauksen riskiin, kuten aiemmissakin tutkimuksissa. Infektioita todettiin enemmän ensisynnyttäjillä ja keisarileikkaukseen päätyneillä. Synnytyksissä, jotka olivat keskimääräiseltä kestoltaan pidempiä lapsivedenmenosta ja/tai synnytyksen käynnistyksen alusta syntymään, ilmeni enemmän synnytyksen aikaisia tai jälkeisiä infektioita. GBS-positiivisille synnyttäjille annetaan HYKS:n hoitokäytännön mukaisesti ennaltaehkäisevä antibioottihoito lapsiveden mentyä ja heidän lapsillaan oli vähemmän infektioita kuin GBS-negatiivisten synnyttäjien lapsilla. Lapsivedenmenon ajankohdalla ei ollut vaikutusta lasten infektioiden esiintymiseen. Lapsivedenmenon vuoksi käynnistetyissä synnytyksissä äitien ja lasten infektioiden esiintyvyys ei poikennut muista HYKS:ssä vuonna 2017 käynnistetyistä synnytyksistä.