Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Fernström, Aleksi"

Sort by: Order: Results:

  • Fernström, Aleksi (2023)
    Mahasyövän ainoa kuratiivistavoitteinen hoito on gastrektomia formaalilla imusolmukedissektiolla. Yksi tärkeimmistä mahasyövän ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä on sen levinneisyysluokitus. Selvitimme vaikuttaako imusolmukealueiden preparoiminen erillisiin näytteisiin tutkittujen imusolmukkeiden lukumäärään verrattuna ns. en bloc -preparaattiin, ja vaikuttaako tämä ennusteeseen. Aineistoon valittiin Meilahden sairaalassa vuosina 2016-2019 leikatut potilaat, joille oli tehty D1- tai D2-imusolmukedissektio distaalisen- tai totaaligastrektomian yhteydessä, yhteensä 130 potilasta. Kaikille potilaille tehtiin kuratiivistavoitteinen gastrektomia mahalaukun adenokarsinooman vuoksi. Leikkauskertomuksista, patologin lausunnoista, sekä seurantatiedoista poimittiin relevantit muuttujat. Data analysoitiin IBM SPSS -ohjelmalla (versio 27). Imusolmukkeiden lukumäärän ja muiden muuttujien välisiä assosiaatioita testattiin Mann-Whitneyn U-testillä, Kruskall-Wallisin testillä ja χ2 -testillä. P-arvo <0,05 tulkittiin merkitseväksi. Coxin regressioanalyysiä käytettiin ennusteeseen vaikuttavien muuttujien tunnistamiseen. Preparoitujen imusolmukealueiden ryhmässä tutkittiin enemmän imusolmukkeita kuin en-bloc ryhmässä koko kohortissa (mediaani 34,5 vs. 21,0), D1 imusolmukedissektioissa (mediaani 42,0 vs. 15,5), D2 imusolmukedissektioissa (mediaani 34,0 vs. 23,5), totaaleissa gastrektomioissa (mediaani 46,0 vs. 21,5), subtotaaleiss gastrektomioissa (mediaani 32,0 vs. 17,5), avoleikkauksissa (mediaani 34,0 vs. 22,0), ja laparoskooppisissa leikkauksissa (mediaani 35,0 vs. 19,0). Kaikki erot todettiin tilastollisesti merkitseviksi (Mann-Whitneyn U-testin p-arvo kaikissa em. ryhmissä <0,001). Coxin regressioanalyysissä ennusteeseen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin syövän levinneisyysluokitus ja imusolmukedissektion laajuus. Imusolmukealueiden preparoiminen erillisiin näytteisiin lisää tutkittujen imusolmukkeiden lukumäärää, mikä voi johtaa luotettavampaan N-luokitukseen, ja voi vaikuttaa jatkohoidon valintaan. Coxin regressioanalyysin tulokset vahvistavat aiempien tutkimuksien tuloksia. (204 sanaa)
  • Korpela, Akseli; Fernström, Aleksi; Back, Johan; Kokkola, Arto; Puolakkainen, Pauli; Louhimo, Johanna (2023)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Lääketieteen koulutusohjelma Opintosuunta: Lääketiede Tekijä: Akseli Korpela Työn nimi: Omentektomian vaikutus ennusteeseen mahasyöpäkirurgiassa Työn laji: syventävä tutkielma Kuukausi ja vuosi: Joulukuu 2022 Sivumäärä: 28 Avainsanat: mahasyöpä, omentum Säilytyspaikka: Muita tietoja: Tutkimuksessa mukana LL Johan Back, dos Arto Kokkola, LK Aleksi Fernström ja professori Pauli Puolakkainen Tiivistelmä: Mahalaukun adenokarsinooma on maailman viidenneksi yleisin syöpä ja se aiheuttaa kolmanneksen maailmanlaajuisesta syöpätaakasta. Vuosina 2016-2020 Suomessa sairastui mahasyöpään keskimäärin 363 miestä ja 256 naista vuosittain. Laparoskooppisen leikkaustekniikan yleistyessä mahasyöpäkirurgiassa omentektomian vaikutus ennusteeseen on noussut uudelleen tutkimuksen kohteeksi. Omentektomian suoritus on laparoskooppisessa leikkaustavassa huomattavasti avoleikkausta vaativampaa. Omentum on toisaalta myös tärkeä intraperitoneaalinen elin. Nykyinen käsitys on, että omentum toimii monissa tärkeissä tehtävissä vatsaontelossa, esimerkiksi immunologisissa vasteissa aina immunologisesta toleranssista peritoniitilta puolustautumiseen. Tavoitteemme tässä tutkimuksessa oli verrata eloonjäämistä täydellisen omentin poiston ja osittaisen omentektomian suhteen mahasyöpäpotilailla. Tämä on restrospektiivinen tutkimus 114 mahasyöpäpotilaasta, jotka täyttivät inkluusiokriteerit. Täyden ja osittaisen omentektomian ryhmiä verrattiin Pearsonin Khii toiseen testillä, Fischerin exact testillä ja Mann-Whitneyn U testillä. Lopuksi tehtiin monimuuttujainen eloonjäämisanalyysi. Omentum poistettiin osittain 30 (26.3%) potilaalla ja se poistettiin kokonaan 84 (73.7%) potilaalla. Mahasyöpä aiheutti 7 kuolemaa osittaisessa ja 34 kuolemaa täydellisessä omentektomiaryhmässä. Monimuuttuja-analyysissä todettiin, ettei täydellinen omentektomia paranna ennustetta (p=0.760, HR 0.863, CI 0.335-2.220). Tuloksemme tukevat käsitystä, ettei täydellinen omentektomia paranna ennustetta mahasyöpäkirurgiassa.