Browsing by Author "Gissler, Mika"
Now showing items 1-2 of 2
-
Vest, Teresa; Rantanen, Kirsi; Verho, Liisa; Aarnio, Karoliina; Korhonen, Aino; Richardt, Anna; Strbian, Daniel; Gissler, Mika; Laivuori, Hannele; Tikkanen, Minna; Ijäs, Petra (2023)Intracerebral blödning under graviditet eller puerperium (pICH) är en av de främsta orsakerna till mödradödlighet. Trots det är den tillgängliga epidemiologiska informationen gällande etiologin och utfall för pICH bristfällig. Därmed utförde vi en retrospektiv, riksomfattande studie och en kapslad fall-kontrollstudie med etiologin i fokus. Vi identifierade patienter som drabbats av pICH under tidsperioden 1987–2016 i Finland från Registret över födda barn och Registret över sjukhusutskrivningar. Klinisk information samlades från patientjournaler. För varje fall valdes tre matchade kontroller med en graviditet utan stroke. Vi använde SMASH-U klassifikationssystemet för att klassificera fallen enligt etiologi. Totalt identifierades 49 fall av pICH, varav hälften drabbades under graviditet och hälften under peripartum eller puerperium. Majoriteten av patienterna (35,4%) hade en systemisk sjukdom som etiologi. Preeklampsi, eklampsi och HELLP-syndrom var de mest förekommande systemiska sjukdomarna. En kärlmissbildning var etiologin för 31,3% och för 31,3% förblev etiologin oklar. En patient hade kronisk hypertension som etiologi. Viktigaste riskfaktorn var hypertensiva tillstånd under graviditet, som diagnostiserades hos 31%. Patienterna med systemisk sjukdom hade sämst prognos. Mödradödligheten var 12,5%. Enligt vår kännedom är vår studie den första riksomfattande studien gällande etiologin för pICH i Europa. pICH kopplas till hög dödlighet och har allvarliga konsekvenser även för patienter i Finland. Därmed är tidig identifiering och vård av hypertensiva tillstånd under graviditet viktigt för att förebygga denna allvarliga graviditetskomplikation.
-
Rasp, Elina; Saavalainen, Liisu; But, Anna; Gissler, Mika; Härkki, Päivi; Heikinheimo, Oskari; Rönö, Kristiina (2022)Tausta: Lisääntynyt tietoisuus nuorten endometrioosista vaatii tutkimusta taudin luonteesta ja sen hoidosta näissä ryhmissä. Tavoitteet: Kirurgisesti varmennettujen nuorten endometrioosien (<20-vuotiaat) alatyyppien, esiintymistiheyden, ja endometrioosiin liittyvien toimenpiteiden kuvaaminen Suomessa vuosien 1987–2012 välillä. Tutkimusaineisto- ja menetelmät: Tämän rekisteripohjaisen kohorttitutkimuksen aineisto muodostettiin hakemalla ne 526 nuorta Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hoitoilmoitusrekisteristä, jotka olivat saaneet ensimmäisen kirurgisesti varmennetun endometrioosidiagnoosinsa vuosina 1987–2012. Ikäkohtainen esiintymistiheys kirurgisesti varmennettuja endometrioosidiagnooseja kohden laskettiin jakamalla nuorten lukumäärä tiettyinä ajanjaksoina henkilövuosilla. Suhteelliset erot esiintymistiheydessä jaksojen välillä laskettiin raakojen ilmaantuvuussuhteiden perusteella. Tulokset: Nuoret jaettiin kolmeen ikäryhmään: alle 17-vuotiaat (8,2 %), 17–18-vuotiaat (39,7 %) ja 19-vuotiaat (52,1 %). Vatsankalvon endometrioosi oli kaikista yleisin endometrioosityyppi (72 %). Seuraavaksi yleisin tyyppi oli munasarjaendometrioosi (23 %). Esiintymistiheys kirurgisesti varmennetulle endometrioosille 100 000:tta henkilövuotta kohden vaihteli 5,63:sta (95 % CI 4,24–7,33) 11,42:een (9,64–13,44). Esiintymistiheys vuosina 2001–2005 oli merkitsevästi korkeampi ja 1,6–2,0-kertainen verrattuna ajanjaksoihin 1987–1990 ja 2006–2012. Verratessa ICD-9 (1987–1995) ja ICD-10 (1996–2012) ajanjaksoja, laparoskopian käyttö (78,2 vs. 88,9 %), päiväkirurgiset leikkaukset (10,3 vs. 31,6 %) ja munasarjoihin (18,8 vs. 34,1 %) tai syvään endometrioosiin (0,6 % vs. 10,8 %) kohdistuvat toimenpiteet lisääntyivät. Eroja endometrioosityyppien tai -toimenpiteiden suhteen ei syntynyt ikäryhmien välille. Pohdinta: Vatsankalvon endometrioosi oli kaikista yleisin endometrioosityyppi jokaisessa ikäryhmässä. 26-vuotisen ajanjakson aikana kirurgisesti varmennettujen endometrioosidiagnoosien esiintymistiheys oli korkeimmillaan vuosien 2001–2005 välillä, jonka jälkeen se kääntyi laskuun. Munasarjoihin ja syvään endometrioosiin kohdistuvat toimenpiteet sekä laparoskopian että päiväkirurgian käyttö lisääntyivät.
Now showing items 1-2 of 2