Browsing by Author "Grönholm, Meri"

Leukaluun osteomyeliitti on harvinainen sairaus, jolla katsotaan olevan kaksi pääasiallista etiologialtaan toisistaan eroavaa muotoa: leukaluun bakterielli osteomyeliitti ja leukaluun autoinflammatorinen osteomyeliitti. Ensimmäisen aiheuttaa bakteerin invaasio luuhun, esimerkiksi hammasperäisen infektion seurauksena. Jälkimmäisessä on kyse steriilistä luupesäkkeestä ja autoinflammatorisesta reaktiosta, jonka käynnistymisen syy on toistaiseksi tuntematon. Leukaluun kroonisen bakteriellin osteomyeliitin ja leukaluun kroonisen autoinflammatorisen osteomyeliitin kliiniset oireet sekä luutulehduspesäkkeen radiologinen näkymä muistuttavat toisiaan. Tämä tekee diagnostiikasta haastavaa ja siksi tällä hetkellä krooninen, ei bakteeriperäinen osteomyeliitti tunnistetaan huonosti. Potilaalle oikean diagnoosin ja hoidon saaminen voi kestää vuosia. Tutkimuksen tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa leukaluun autoinflammatorisen osteomyeliitin diagnostiikkaa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla potilasaineisto, johon sisältyi HUS Pää- ja kaulakeskuksen suu- ja leukasairauksien linjassa diagnosoidut leukaluun osteomyeliittipotilaat vuosina 2008-2018. Tutkimuskriteerit täytti 77 potilasta. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin osteoradionekroosia sekä bisfosfonaattien aiheuttamaa osteomyeliittiä sairastavat potilaat. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että potilaan iän, oireiden, löydösten ja mahdollisten osteomyeliitille altistavien tekijöiden tunnistamisen perusteella voidaan arvioida melko luotettavasti, onko potilaan osteomyeliitti bakterielli vai autoinflammatorinen. Bakteeriviljely luunäytteistä tulee tehdä mahdollisimman aseptisella tekniikalla, jotta mahdollinen sylki- tai ihokontaminaatio voidaan välttää. Myös mikrobilöydösten oikea tulkinta ja erityisesti näytekontaminaation mahdollisuuden huomioon ottaminen on tärkeää. Erityisesti epäily autoinflammatorisesta osteomyeliitista tulisi herätä, jos osteomyeliitti ei ole märkivä, sen taustalla ei ole hammasperäistä infektiota tai hampaan poistoa, oirejaksot ovat toistuvia, potilas on alle 20-vuotias tai potilas ei ole saanut mikrobilääkehoidolle vastetta, vaan oireet palaavat aina uudestaan mikrobilääkityksestä huolimatta.