Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Helenius, Ilkka"

Sort by: Order: Results:

  • Association Between Lenke Classification, The Extent of Lumbar Spinal Fusion, and Health-Related Quality of Life After Instrumented Spinal Fusion for Adolescent Idiopathic Scoliosis 
    Frantzén, Aron; Suominen, Eetu; Saarinen, Antti; Ponkilainen, Ville; Syvänen, Johanna; Helenius, Linda; Ahonen, Matti; Helenius, Ilkka (2024)
    Summary of Background Data. Lenke classification is used to define the curve type in adolescent idiopathic scoliosis (AIS). The association of Lenke classification and long-term postoperative health-related quality of life (HRQoL) remains unclear. Objective. The purpose of this study was to assess the association between Lenke classification and HRQoL in patients who underwent spinal fusion for AIS. Materials and Methods. In all, 146 consecutive patients (mean age 15.1 yr) operated for AIS between 2007 and 2019 with a minimum 2-year follow-up were included. Fifty-three (36%) patients reached the 10-year follow-up. Their HRQoL was assessed with the SRS-24 questionnaire preoperatively, at six months, two years, and 10 years after surgery. Results. The preoperative major curve was the largest in Lenke 3 (mean 63°) and 4 (mean 62°) groups and the lowest in Lenke 5 groups (mean 48°, P<0.05). These curves were corrected to a mean of 15° with no differences between groups. We found no evidence of differences between the preoperative HRQoL scores between the Lenke groups. The self-image domain of SRS-24 was lower in patients with isolated major thoracolumbar scoliosis (Lenke 5) when compared with double-thoracic (Lenke 2) group at the two-year follow-up (mean [95% CI] 3.6 [3.3–3.9] vs. 4.3 [4.1–4.6]). The postoperative satisfaction domain was lower in Lenke 5 group when compared with main thoracic (Lenke 1) group (mean [95% CI] 3.8 [3.5–4.0] vs. 4.3 [4.2–4.5]) and Lenke 2 group (mean 4.4, 95% CI 4.2–4.6) at the two-year follow-up. The mean total score of SRS-24 at the 10-year follow-up was highest in Lenke 1 group (mean 4.06, 95% CI 3.79–4.33) and lowest in Lenke 6 group (mean 2.92, 95% CI 2.22–3.61). Conclusions. Lenke classification and especially its curve type (major thoracic vs. major thoracolumbar scoliosis) was associated with long-term health-related quality of life after instrumented spinal fusion for AIS.
  • Epidemiology and risk factors for premature physeal closure in distal femur fractures 
    Koivisto, Sini-Tuuli; Laaksonen, Topi; Helenius, Ilkka; Vasara, Henri; Stenroos, Antti (2023)
    Distaalisen reisiluun murtumat ovat erittäin harvinaisia lasten murtumia, joihin liittyy yleisenä komplikaationa kasvulevyyn kehittyvä kasvulukko. Eritoten tällä anatomisella alueella kasvulukosta voi seurata lapselle merkittävää elämänlaadullista haittaa, sillä reisiluun distaalinen kasvulevy käsittää noin 70% koko reisiluun pituuskasvusta. Vammojen harvinaisuuden ja pienten potilassarjojen vuoksi aiheeseen liittyvä kirjallisuus on vähäistä, tilastollisten johtopäätösten tekeminen on haastavaa, eikä yksimielisyyttä kasvulukkoon vaikuttavista riskitekijöistä ole. Tavoitteenamme on tarkastella distaalisen reisiluun kasvulukon kehittymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ja luonnehtia näiden harvinaisten murtumien väestöpohjaista epidemiologiaa. Tutkimuksessa käytettiin Kids’ Fracture Tool -rekisteriä, johon on kerätty prospektiivisesti tiedot kaikista lasten murtumista Helsingin alueelta vuodesta 2014 lähtien. Aineistoksi rajautui 70 reisiluun distaalisen kasvulevyn murtuman saanutta alle 16-vuotiasta lasta vuosien 2014-2021 väliseltä ajalta. Murtumat luokiteltiin Peterson-luokituksen mukaisesti. Vähentääksemme tilastollista vääristymää, hyödynsimme DAG-kaaviota sekoittavien muuttujien tunnistamiseksi riskitekijäanalyysissa. Tuloksissa 1/4 (16/70) lapsista kehitti kasvulevyn murtuman jälkitilana kasvulukon, joista kaikki ilmaantuivat vanhemmille lapsille 11-16 vuoden ikäluokassa. Reisiluun distaalisen kasvulevyn murtuman väestöpohjaiseksi ilmaantuvuudeksi määritettiin 6/100 000, ja tätä seuraavan kasvulukon ilmaantuvuudeksi määritettiin 1.3/100 000. Riskitekijä-analyyseissä tilastollisesti merkittäviksi kasvulukkoa ennustaviksi muuttujiksi todettiin yli 10 mm:n dislokaatio ja murtuman korkea vammaenergia, kun taas murtuman hoitolinjaa ei tulkittu itsenäiseksi riskitekijäksi. Tuloksien ja aiemman kirjallisuuden pohjalta voidaan tulkita, että kasvulukon kehittymisriskin kannalta merkittävämmässä asemassa näyttää olevan murtuman vammaenergia ja sitä kuvaava dislokaation suuruus, kuin vamman hoitolinjaus.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO