Browsing by Author "Helin, Iida"

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia toisen puheeseen kohdistuvia korjausaloitteita 5-vuotiaat tyypillisesti kehittyvät lapset tekevät leikki- ja arviointitilanteissa ja millaisia ongelmia korjausaloitteilla käsitellään. Korjausaloitteilla viitataan sellaisiin keskustelun vuoroihin, joilla osoitetaan keskustelukumppanille, että hänen edellisen vuoronsa vastaanottamisessa on ollut jokin ongelma (Haakana ym., 2016). Tyypillisesti kehittyvien suomenkielisten lasten on todettu omaksuvan kielen ja vuorovaikutuksen perusrakenteet jo noin viiden vuoden ikään mennessä (Lieko, 1993). Koska viisivuotiaat tyypillisesti kehittyneet lapset hallitsevat jo kielen perusrakenteet, ei korjausaloitteiden tekeminen tai tekemättä jättäminen voi olla kiinni siitä, ettei lapsi osaisi käyttää esimerkiksi kysymyssanoja. Tästä syystä on erittäin mielekästä tutkia juuri viisivuotiaiden tyypillisesti kehittyvien lasten erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekemiä korjausaloitteita. Tutkielmassa käytettävä aineisto on kerätty alun perin osana Lapsen kehittyvä kieli ja vuorovaikutus -hanketta. Aineisto koostuu yhteensä noin 8 tunnista ja 19 minuutista tutkimukseen osallistuneista lapsista kuvattuja videotallenteita. Videoista noin puolet on kuvattu arviointitilanteista ja puolet leikkitilanteista. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat aineistonkeruuhetkellä iältään 5;0–6;2-vuotiaita lapsia. Heidän puheen- ja kielen kehityksensä oli arvioitu olevan tyypillistä puheterapeuttisten arviointimenetelmien sekä vanhempien haastattelun perusteella. Tutkielman menetelmänä käytettiin keskustelunanalyysia. 5-vuotiaat tyypillisesti kehittyvät lapset tekivät korjausaloitteita sekä leikki- että arviointilanteissa, mutta tutkimukseen osallistuneiden lasten tekemien korjausaloitteiden määrässä ja käytetyissä korjausaloitetyypeissä oli suurta vaihtelua. Lapset käyttivät koko aineistossa eniten ymmärrysehdokkaita ja toiseksi eniten kysymyssanan ja toiston yhdistelmiä. Lapset tekivät korjausaloitteita leikki- ja arviointitilanteissa keskimäärin 3.6 kertaa tunnissa. Korjausaloitteilla käsiteltiin leikkitilanteissa ainoastaan ymmärtämisen ja arviointitilanteissa sekä ymmärtämisen että kuulemisen ongelmia. Tulokset vastaavat osittain aiempaa suomenkielistä tutkimusta aikuisten ja tyypillisesti kehittyvien lasten sekä kaksikielisten lasten käyttämistä korjausaloitteista. Tämä tutkielma esittää suuntaa antavaa tietoa tyypillisesti kehittyvien 5-vuotiaiden lasten toisen puheeseen tekemistä korjausaloitteita. Lisätutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan edelleen.