Browsing by Author "Hintikka, Annette"

Suomessa on nykyään noin 500 000 diabeetikkoa, joista 10-15 % sairastaa tyypin 1 diabetesta. Diabeteksen monet liitännäissairaudet tekevät siitä erittäin hankalan sairauden. Diabeteksen liitännäissairaudet jaetaan perinteisesti mikro- ja makrovaskulaarisiin komplikaatioihin, ja diabeettinen neuropatia kuuluu mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin. Diabeettinen autonominen neuropatia tarkoittaa diabeteksen aiheuttamaa, tahdosta riippumattoman hermoston toimintahäiriötä. Se on yksi vähiten tutkituista diabeteksen liitännäissairauksista, eikä sen tarkkaa patogeneesiä vielä tunneta täysin. Tämän tutkielman tavoite oli selvittää, kuinka yleisiä autonomisen neuropatian oireet ovat tyypin 1 diabeetikoilla ja mitkä tekijät korreloivat niiden kanssa. Tietoa autonomisen neuropatian oireista kerättiin The Finnish Diabetic Nephropathy Study (FinnDiane):n luomalla kyselylomakkeella, ja tähän yhdistettiin mm. tietoja muista liitännäissairauksista, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä sekä glukoositasapainosta. Potilaat olivat tyypin 1 diabeetikoita, joilla tauti oli puhjennut alle 40 vuoden iässä, ja joilla insuliinihoito oli aloitettu vuoden sisällä taudin puhkeamisesta. Potilaita oli yhteensä 2635, joista 48 % oli miehiä ja 52 % oli naisia. Tutkimus osoitti, että autonomisen neuropatian oireet korreloivat taudin keston, sukupuolen ja taudin puhkeamisiän kanssa. Myös systolinen verenpaine ja diabeettinen munuaissairaus olivat yhteydessä oireisiin. Tässä aineistossa glukoositasapainoa kuvaava HbA1c ei korreloinut oireiden kanssa. Suurin osa potilaista (85,0 %) ilmensi ainakin yhtä neuropatian oiretta, mutta heistä vain 32,4 % oli saanut lääkäriltään neuropatiadiagnoosin. Yleisin oire kaikkien potilaiden kesken oli ortostaattinen hypotensio, jota esiintyi 50,2 %:lla potilaista.