Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Holmberg, Nora"

Sort by: Order: Results:

  • Holmberg, Nora (2023)
    Tausta. Yläleuan kasvuhäiriö eli maksillahypoplasia on yleinen dentofasiaalinen epämuodostuma halkiopotilailla, jota on perinteisesti pyritty korjaamaan pituuskasvun jälkeen ortognaattisella kirurgialla. Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS:n) huuli- ja suulakihalkiokeskuksessa (HUSUKE) ollaan yhä enemmässä määrin siirrytty hoitamaan halkioihin liittyvää maksillahypoplasiaa varhaistetulla, pituuskasvun kesken tehtävällä Le Fort I -osteotomialla, mikäli psykologiset ja/tai toiminnalliset huolenaiheet antavat tähän indikaation. Tavoitteet. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella minkälaisia halkiopotilaita varhaistettuun osteotomiaan valikoitui ja minkä ikäisenä toimenpide heille suoritettiin. Toissijaisena tarkoituksena oli selvittää minkälaisia välittömiä sekä viivästyneitä suuren ja pienen haitta-asteen komplikaatioita toimenpiteeseen liittyi. Aineisto ja metodit. 33 halkiopotilasta (14 tyttöä, 19 poikaa), joille suoritettiin varhaistettu osteotomia arvioitiin retrospektiivisesti. Potilaiden sukupuoli, leikkausikä, edeltävät leikkaukset ja halkiotyyppi määritettiin. Raportoidut leikkauskomplikaatiot koottiin. Tulokset. Potilaista 57,6%:lla oli todettavissa unilateraalinen ja 36,6%:lla bilateraalinen huuli-suulakihalkio. Kahdella (6.1%) potilaista oli isoloitu suulakihalkio ilman siihen liittyvää huulihalkiota. Lähes puolelle potilaista oli tehty puheenparannusleikkaus preoperatiivisesti. Keski-ikä leikattaessa oli 13-vuotta. Pojat leikattiin keskimäärin 13-vuoden ja tytöt 12-vuoden iässä. Potilaista 14 (42,4%) todettiin jonkin asteinen komplikaatio. Yhteensä 17 komplikaatiota raportoitiin. Välittömistä komplikaatioista yleisin oli yläleuan siirrettävän segmentin ei-toivottu murtuma (12.1%). Viivästyneistä komplikaatioista tavallisimmat olivat oronasaalifistelin muodostuminen (9.1%) sekä leikkaushaavan infektio (6.1%). Johtopäätökset. Varhaistetun maksillaosteotomian tarpeelle saattaa tämän tutkimuksen perusteella altistaa niin halkion laajuus, korjaustoimenpiteiden suuri määrä kuin aasialainen geeniperimä. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna voidaan todeta, että halkiossa varhaistettuun osteotomiaan liittyy suurentunut riski leikkauskomplikaatioille verrattuna potilaisiin, joilla ei halkiota ole todettavissa.