Browsing by Author "Ihalainen, Erika"

Varhaisen sanaston koostumus kehittyy sanaston määrällisen kehityksen myötä. Sanaston koostumuksen on havaittu kehittyvän omaksuttavasta kielestä riippumatta pääpiirteittäin samantyyppisesti. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä varhaisen sanaston kehityksen ja muiden kielellisten taitojen kehityksen välillä. Sanaston koostumuksen kehityksen yhteyttä muihin kielellisiin taitoihin on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella ilmaistun sanaston koostumuksen kehitystä toisen ikävuoden lopulla sekä sen yhteyksiä ymmärretyn ja ilmaistun kielen kokonaistasoon kaksivuotiaana. Tämän tutkimuksen otos (n = 50) koostui Sanaseula-tutkimushankkeen tutkittavista. Tutkittavat olivat terveitä suomenkielisten perheiden lapsia. Ilmaistun sanaston koostumusta mitattiin 18 ja 24 kuukauden iässä Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmällä. Menetelmästä käytettiin Lapsen kommunikaation kehitys: Sanat, taivutukset ja lauseet -versiota. Ilmaistun sanaston koostumusta tarkasteltiin sanakategorioiden raakapisteiden, word opportunity -pisteiden sekä kokosanamäärästä laskettujen prosentuaalisten osuuksien avulla. Ymmärretyn ja ilmaistun kielen kokonaistasoa mitattiin 24 kuukauden iässä Reynellin kielellisen kehityksen testillä sekä Bayley III -testin kielellisen kehityksen asteikolla. Ilmaistun sanaston koostumuksen sekä ymmärretyn ja ilmaistun kielen kokonaistason välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimien ja lineaaristen regressiomallien avulla. Ilmaistut sanastot koostuivat 18 kuukauden iässä enimmäkseen sosiaalis-pragmaattisista sanoista sekä substantiiveista. Toisen ikävuoden lopulla tutkittavat omaksuivat ilmaistuihin sanastoihinsa erityisesti substantiiveja sekä verbejä. Sosiaalis-pragmaattisten sanojen prosentuaalinen osuus pieneni, kun taas muiden sanakategorioiden prosentuaaliset osuudet kasvoivat toisen ikävuoden lopulla. Ilmaistun sanaston koostumuksen yhteydet ilmaistun kielen kokonaistasoon olivat pääosin vahvempia kuin vastaavat yhteydet ymmärretyn kielen kokonaistasoon. 24 kuukauden iässä mitattu ilmaistun sanaston koostumus korreloi pääosin 18 kuukauden iässä mitattua vahvemmin kahden vuoden iässä mitatun ymmärretyn ja ilmaistun kielen kokonaistason kanssa. Ilmaistun sanaston sanakategorioiden raakapisteet 18 ja 24 kuukauden iässä selittivät yhdessä sukupuolen kanssa ymmärretyn sekä ilmaistun kielen kokonaistasoa kahden vuoden iässä tilastollisesti merkitsevästi. Ilmaistun sanaston koostumus selitti selvästi paremmin ilmaistun kielen kokonaistasoa kuin ymmärretyn kielen kokonaistasoa. Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että tyttöjen varhaiset kielelliset taidot ovat keskimäärin poikia paremmat, ja että varhaisessa kielenkehityksessä ilmenee huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Tulokset osoittavat, että varhaisen sanaston koon arvioimisen lisäksi on aiheellista tarkastella myös sanaston koostumusta, sillä näin saadaan tarkempaa tietoa lapsen varhaisista kielellisistä taidoista.