Browsing by Author "Joutsen, Viivi"

Kuormittavien elämäntapahtumien on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän masennukseen sairastumisen riskiä, mutta tutkimustietoa niiden vaikutuksesta masennuksen kulkuun on tarjolla vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuormittavien elämäntapahtumien vaikutusta nuorten depressioon sen päätetapahtumien ja oireiden kehityskulun osalta seuranta-aikana. Tutkittavilta kerättiin tietoa myös koetusta koulukiusaamisesta. Tutkittavat koottiin vuosina 1998-2001 nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon hakeutuneista nuorista ja heidän verrokeista. Tutkittavia potilaita oli 218 ja heistä 148 osallistui kahdeksan vuoden seurantaan, verrokkeja oli 200. Mielenterveyshäiriöitä ja kuormittavia elämäntapahtumia selvitettiin sekä strukturoiduilla että subjektiiviseen arvioon perustuvilla haastatteluilla ja kyselyillä. Kiusaamiskokemuksia kartoitettiin takautuvasti kahdeksan vuoden seurantahaastattelussa. Tutkittavia masennuksen päätetapahtumia olivat masennuksen uusiutuminen, masennuksen kesto yli 25% seuranta-ajasta ja oirekehitystä kuvaavat latentit profiilit. Kuormittavien elämänkokemusten kumulatiivinen määrä lisäsi riskiä sairastua mielialahäiriöön, mutta vaikutusta masennuksen kulkuun ei havaittu. Vanhempien ero, alkoholismi ja psykiatrinen hoito sekä tutkittavan pahoinpidellyksi tuleminen lisäsivät riskiä sairastua masennukseen ja lieviin mielialahäiriöihin. Kiusatuksi tuleminen ala-asteella lisäsi masennuksen uusiutumisen riskiä. Kiusaamiskokemukset ala- ja yläasteella lisäsivät riskiä masennuksen kestoon yli 25% seuranta-ajasta. Seksuaalinen hyväksikäyttö seuranta-aikana lisäsi riskiä masennuksen huonolle kehityskululle, jossa toipuminen edistyy aluksi hyvin, mutta oireet vaikeutuvat vuoden seurannan jälkeen. Yksityiskohtaisempi kuormittavien elämänkokemusten vaikutusten tunteminen parantaa mahdollisuutta yksilöllisemmän hoidon suunnitteluun potilaille. Informaatiota voidaan käyttää depression uusiutumisen ja huonon kehityskulun riskissä olevien nuorten tunnistamiseen. Etenkin kiusattujen ja seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden potilaiden tunnistaminen on tärkeää huomioiden niiden mahdollinen yksilötason vaikutus masennuksen kulkuun.