Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kangas, Jonas"

Sort by: Order: Results:

  • Kangas, Jonas (2019)
    Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerien vastustuskykyä mikrobilääkkeitä vastaan. Moniresistenteistä bakteereista puhutaan silloin kun bakteeri on vastustuskykyinen kolmelle tai useammalle antibioottiryhmälle. Antibioottiresistenssiä esiintyy useilla eri bakteerilajeilla. Moniresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat vaikeampia ja kalliimpia hoitaa. Niihin liittyy myös hoitoaikojen pidentymistä ja korkeampi kuolleisuus. Antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja esiintyy paljon etenkin trooppisissa kehitysmaissa. Moniresistentit bakteerit voivat siirtyä ihmisestä toiseen kosketustartuntana. Globalisaation ja matkailun myötä kannat siirtyvät nopeasti maantieteelliseltä alueelta toiselle. Ulkomailla tapahtuneen sairaalahoidon on todettu aiemmissa tutkimuksissa olevan yhteydessä moniresistenttien bakteerien kantajuudelle. Eläkeikäisten joukosta ei ole vielä erillistä tutkimusta aiheesta, vaikka heidän matkailu on hyvin yleistä. Tutkimuksen kohteena oli yli 65-vuotiaat ulkomailla sairaalahoitoa saaneet potilaat. Näistä potilaista oli tutkittu moniresistenttien bakteerien seulontanäytteet. Potilasasiakirjoista käytiin läpi ulkomaisen sairaalahoidon yksityiskohtia sekä seulontanäytteiden viljelytulokset. Runsaalla neljänneksellä tutkimuksen potilaista todettiin moniresistentti bakteerikanta seulontanäytteissä. Valtaosa viljelylöydöksistä oli suolistobakteereita. Merkittävimpiä riskitekijöitä moniresistentillä bakteerikannalla kolonisoitumiselle oli matkakohde, antibioottihoito ja pitkä sairaalahoidon kesto. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia muiden alan tutkimusten kanssa. Suurin riski on Etelä-Aasiassa ja Saharan Eteläpuoleisessa Afrikassa. Kaakkois-Aasiassa riski on myös huomattavasti suurempi kuin Euroopassa. Ulkomainen sairaalahoito on tutkimuksen mukaan riski moniresistenttien bakteerien kantajuudelle. Näiden bakteerien leviäminen suomalaisiin sairaaloihin on syytä minimoida. Mahdolliset kantajat pitää tunnistaa ja eläkeikäisiltä on tarpeellista kysyä ulkomaanmatkoista sairaalahoitojen yhteydessä. Seulontanäytteiden otto ja tarvittavat eristystoimenpiteet ovat keskiössä.