Browsing by Author "Kokkonen, Aino"

Sosiaalisen tuen tiedetään olevan tärkeä voimavara sukupuoliristiriitaa kokevilla, mutta nämä suhteet voivat aiheuttaa myös kuormitusta. Erityisesti vanhemmilta saadun tuen tiedetään olevan yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea suomalaiset sukupuoliristiriitaa kokevat saavat lapsuudenperheiltään, kun sukupuoli-identiteetin tutkimukset ovat käynnissä. Tutkimuksen kyselyaineisto oli valtakunnallinen ja koottiin 1.4.2016 - 31.10.2017. Tänä aikana 877 henkilöllä oli hoitokontakti sukupuoli-identiteetin tutkimusklinikalle Helsingissä tai Tampereella. Kyselyyn vastasi 103 (11,7 %) poliklinikalla käynyttä täysi-ikäistä henkilöä. Tämänhetkistä sosiaalista tukea kuvaamaan käytimme Duke Social Support and Stress Scale – kyselyä ja suhdetta vanhempiin lapsuudessa kuvaamaan Parental Bonding Instrument – kyselyä. Sukupuoli-identiteetin selvittelyjen ja tosielämän vaiheen ollessa käynnissä perheenjäsenet, erityisesti äiti, kuvattiin usein tuenlähteenä (79,6 %). Toisaalta suhteiden perheenjäseniin huomattiin aiheuttavan myös stressiä. Äidin kuvasi sekä stressin, että tuen lähteenä puolet vastaajista. Heikompaan ajankohtaiseen tukeen korreloi takautuvasti matalaa huolehtivaisuutta kuvaava kiintymyssuhde äitiin (r = 0,528, p < 0,001) ja isään (r = 0,448, p < 0,001) sekä äidin (r = - 0,380, p < 0,001) ja isän (r = - 0,279, p = 0,014) ylisuojelevaisuus lapsuudessa. Koettu perheeltä saatu tuki näytti vahvemmalta niillä, jotka olivat edenneet selvittelyvaiheesta tosielämänvaiheeseen. Tämä tutkimus osoittaa, että erityisesti äidin rooli koetulle tuelle ja stressille on tärkeä sukupuoli-identiteetin selvittelyvaiheessa. On tärkeää kiinnittää huomiota sukupuoli- identiteetin tutkimuksissa olevien perhesuhteisiin ja varmistaa, että he saisivat tarvittavaa tukea ja pystyisivät hallitsemaan stressiä.