Browsing by Author "Kurki, Samu Niklas"

Terveydenhuoltojärjestelmien kuormittuneisuus ja kustannukset ovat nousseet jatkuvasti vuosien ajan niin maailmalla kuin Suomessakin, mikä on nostanut esiin vaatimuksia toiminnan tehostamisesta. Erityisen selvästi tämä kehitys on näkynyt akuuttia sairaanhoitoa tarjoavilla päivystyspoliklinikoilla, jotka ovat ruuhkautuneet potilaista. Koska päivystyspoliklinikat eivät voi asettaa jonoja hoitoonpääsyyn eivätkä sulkea oviaan ylikuormittuessaan, niiden täytyy aktiivisesti etsiä keinoja tehostaa ja kehittää toimintaansa. Suomessa terveydenhuollon kiristyvässä rahoitustilanteessa tämä tehostaminen on täytynyt tehdä olemassa olevia resursseja hyödyntäen. Keinoja on haettu lean-ajattelun soveltamisesta sekä uusista kokeilevan kehittämisen metodeista. HYKS Akuutin Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla toteutettiin vuoden 2015 aikana kokeilevan kehittämisen projekti yhdessä konsulttitoimisto Reaktor Innovations Oy:n kanssa, jonka tarkoituksena oli lyhentää päivystyspoliklinikan kokonaisläpimenoaikaa (EDLOS) kohti asetettua tavoitetta (90%:lla potilaista EDLOS alle 4h). Tämän projektin aikana haettiin koko päivystyksen henkilökunnalle avoimilla säännöllisillä kokoontumisilla lean-ajatteluun pohjautuvia kokeiluideoita, joilla EDLOS olisi saatu lyhenemään ilman ylimääräisiä resurssipanostuksia. Lopulta kaksi kokeilua nousi ylitse muiden: kirjaamiskokeilu ja kirurgi aulassa -kokeilu. Ensin mainitussa kaksi erillistä potilaiden sisäänkirjaamisvaihetta yhdistettiin yhdeksi ja jälkimmäisessä allokoitiin yhden kirurgin työpanos saapuvien potilaiden pika-arviointiin. Nämä kokeilut toteutettiin 12 arkivuorokauden jaksolla syyskuussa 2015. Kokeiluiden toimivuuden mittareina käytettiin EDLOS:n lisäksi aikaa potilaan saapumisesta ensiarvion tekemiseen sekä aikaa saapumisesta ensimmäiseen lääkärikontaktiin. Vertailuajankohtana käytettiin vastaavia aikamääreitä puoli vuotta ja vuosi ennen kokeiluajankohtaa. Kokeilujen tuloksena EDLOS lyheni puolen vuoden vertailukohtaan nähden 1,45h (-16%). Vastaava lyhentymä ajassa ensiarvioon oli -48% ja lääkärin tapaamiseen -35%. Kokeilujen tuloksia voidaan pitää erittäin hyvinä ja niiden perusteella kokeilevaa kehittämistä on suositeltavaa jatkaa päivystystoiminnan sekä mahdollisesti myöhemmin myös muiden terveydenhuollon osa-alueiden kehittämisessä. Tutkimusprojektin aikana tehdyistä havainnoista rakennettiin ajan suhteen kolmiportainen muutosstrategiamalli terveydenhuollon jatkuvaa kehitystä ajatellen. Siinä lyhyen aikahorisontin tärkeimpänä prioriteettina nähtiin henkilökunnan sisäisen kommunikaation ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, keskipitkän horisontin kärkihankkeena terveydenhuollon sähköisten ratkaisujen hankintakanavien monipuolistaminen ja avoimiin kehitysympäristöihin panostaminen IT-kehityksen ketteryyden lisäämiseksi ja pitkän horisontin päätavoitteena terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen monipuolistaminen potilasvirta- ja prosessiajattelun lisäämiseksi kautta järjestelmän.