Browsing by Author "Laakkonen, Jenna"

Tavoitteet. Visuaalisen työmuistin luonteesta on ollut esillä vaihtoehtoisia näkökulmia: ohjaako visuaalisen työmuistin toimintaa erilliset muistipaikat vai muistin tarkkuus? Visuaalisen työmuistin toimintaa ohjaavia periaatteita ymmärretään jo kattavasti. Työmuistin neuraalista perustaa ei kuitenkaan tunneta vielä täysin, minkä lisäksi työmuistin ja tarkkaavaisuuden välisestä yhteydestä ei ole selkeää käsitystä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin visuaalisen työmuistin toimintaa tarkastelemalla muistin kuormituksen ja muistin tarkkuuden sekä tarkkaavaisuuden vaikutusta behavioraaliseen suoriutumiseen sekä fMRI- ja EEG-vasteisiin visuaalisen työmuistitehtävän aikana. Menetelmät. Tutkimuksessa mitattiin koehenkilöiltä (n = 29) fMRI- ja EEG-dataa orientaatiomuutoksen tunnistustehtävän aikana. Lisäksi koehenkilöiden behavioraalista suoriutumista arvioitiin d’-arvoilla. Koeasetelmassa tarkkaavaisuuden roolia arvioitiin ennakkovihjeen (vasen/oikea) avulla. Ärsykkeiden orientaatiomuutosten kokoa (15, 30 tai 60 astetta) pidettiin mittarina työmuistin tarkkuudelle ja kuormituksen määrää (1, 2 tai 4 eri orientaatiota) mittarina kapasiteetille. Koeasetelmassa ärsykkeiden määrä kontrolloitiin ja ainoastaan muistettavien orientaatioiden määrää vaihdeltiin. Tulokset. Koehenkilöiden behavioraalinen suoriutuminen heikkeni systemaattisesti kuormituksen kasvaessa ja orientaatiomuutosten pienentyessä eli tehtävän vaikeutuessa. Visuaaliseen työmuistiin liittyvää fMRI-aktivaatiota havaittiin frontoparietaalisessa verkostossa sekä visuaalisella aivokuorella, mutta aktivaatio ei muuttunut lineaarisesti kuormituksen tai orientaatiomuutosten funktiona.Tarkkaavaisuuteen liittyvä aktivaatio painottui visuaalisille ja parietaalisille alueille. EEG:llä mitattua kontralateraalia viiveaktivaatiota (CDA) on pidetty indeksinä visuaalisessa työmuistissa säilytettävien kohteiden määrälle. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin CDA-efekti, mutta CDA-amplitudi ei kasvanut kuormituksen tai orientaatiomuutosten funktiona. Tarkkaavaisuuden vaikutus tuli odotetusti esiin aivopuoliskojen välisenä erona fMRI- ja EEG-vasteissa. Johtopäätökset. Tutkimuksen behavioraaliset tulokset tukevat näkemystä visuaalisen työmuistin luonteesta jatkuvana resurssina, johon vaikuttaa muistin tarkkuus. Behavioraalisesti selkeät vaikutukset eivät suoraan heijastuneet yksittäisten aivoalueiden (fMRI) tai ajanhetkien (EEG) vasteisiin. fMRI-tulokset eivät tue näkemystä aivojen aktivaation muuttumisesta systemaattisesti muistitehtävän vaikeusasteen mukaan. EEG-tulosten perusteella CDA heijastaa ennemmin tarkkaavaisuuden vaikutusta, kuin muistettavien kohteiden määrää. Tulosten perusteella työmuistiverkostoon kuuluvilla aivoalueilla on erilaisia rooleja visuaalisessa työmuistissa. Visuaalisen työmuistin kuormitukseen ja tarkkuuteen ovat yhteydessä osittain erilliset alueet, minkä lisäksi tarkkaavaisuuden vaikutusta ei voida täysin erottaa visuaalisen työmuistin toiminnasta.