Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Laaksonen, Ilmari"

Sort by: Order: Results:

  • Laaksonen, Ilmari (2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Kefalometrisissä kallolateraalikuvissa esiintyvistä kuvavirheistä on olemassa vain vähän tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin HYKS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön oikomishoidon alkutarkastuspotilaiden kefalometrisissä kallolateraalikuvissa esiintyviä poikkeamia hyvän kuvan kriteereistä sekä säteilysuojelun optimointiperiaatteen toteutumista kuvauksissa. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimuksen aineisto oli 33 eri potilaista otettua kefalometristä kallolateraalikuvaa sekä näiden potilaiden alkutarkastuksessa kirjatut kliiniset tiedot ja röntgenlähetteet. Tutkimuksessa havainnoitiin kuvista alaleuan asemaa ja huulten asemaa verraten havaintoja kliinisiin tietoihin, Frankfurt-tason horisontaalisuutta, keskisagittaalitason yhdensuuntaisuutta kuvareseptoriin, kefalometristen pisteiden näkymistä, kontrastia, kuvan rajaamista sekä anatomisen kollimaattorin (ACC) ja kilpirauhassuojaimen käyttöä. Tulokset: Kontrastin ja keskisagittaalitason kallistumisen suhteen ei havaittu tutkimuksessa ongelmia. Frankfurt-tason kallistuskulma suhteessa horisontaaliin vaihteli välillä -13,1 astetta ja 2,4 astetta. Alaleuka oli 30 %:ssa kuvauksista interkuspaaliasemasta poikkeavassa asennossa. Kaikki kefalometriset kovakudospisteet olivat havainnoitavissa 67 %:ssa ja pehmytkudospisteet 18 %:ssa kuvista. Huulet eivät olleet lepoasemassa 42 %:ssa kuvista. Vain 6 %:ssa lähetteistä oli maininta potilaan huulten lepoasemasta. Kaikissa kuvauksissa oli käytetty ACC:tä ja 32 kuvauksessa kilpirauhassuojainta, joka oli usein aseteltu hyvin. Johtopäätökset: Säteilysuojelun optimointiperiaate toteutui ACC:n ja kilpirauhassuojaimen käytön osalta hyvin. Hyvän kuvan kriteerien toteutumisessa ongelmia havaittiin Frankfurt-tason horisontaalisuudessa, kefalometristen kovakudos- ja pehmytkudospisteiden näkymisessä, huulten lepoasemassa ja alaleuan asemassa. Näiden ongelmien välttämistä voitaisiin tutkia interventiotutkimuksella, jossa tämä tutkimus olisi vertailuaineistona.