Browsing by Author "Lahti, Sanni"

Tavoitteet. Pikkukeskosten äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen yhteydestä pikkukeskosten kielenkehitykseen on toistaiseksi vasta vähän tutkimustietoa, ja saadut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, onko pikkukeskosten äitien lapsen kuuden kuukauden korjatussa iässä seulotulla synnytyksen jälkeisellä masennuksella vaikutusta pikkukeskosten kielenkehitykseen korjatussa kahden vuoden iässä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, eroaako mahdollinen vaikutus erittäin ja hyvin ennenaikaisena syntyneiden pikkukeskosten ryhmissä ja kuinka paljon synnytyksen jälkeinen masennus selittää lapsen kielenkehitystä, kun taustamuuttujat (gestaatioikä, sukupuoli, neurologiset diagnoosit, kognitiivinen kehitys ja äidin peruskoulutus) on huomioitu. Menetelmät. Tähän pro gradu -työhön otettiin mukaan 123 PIPARI-tutkimuksen kuuden vuoden aineistonkeruun aikana syntyessään alle 1500 g painanutta ja/tai ennen raskausviikkoa 32 syntynyttä pikkukeskosta, jotka olivat suomenkielisistä perheistä ja joilta oli saatavilla tarvittavien arviointimenetelmien tulokset. Äitien synnytyksen jälkeinen masennus seulottiin Edinburgh Postnatal Depression Scale -kyselylomakkeella. Lasten kielenkehityksen arviointimenetelminä käytettiin Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmää sekä Bayley Scales of Infant Development II -menetelmän Mental Developmental Index -osatestin pohjalta laskettua Expressive Language Score -arvoa. Aineistoa analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Synnytyksen jälkeinen masennus ei vaikuttanut pikkukeskosten kielenkehitykseen, eikä vaikutus eronnut tilastollisesti merkitsevästi erittäin ja hyvin ennenaikaisena syntyneiden pikkukeskosten ryhmissä. Synnytyksen jälkeinen masennus ei selittänyt lasten kielenkehitystä myöskään silloin, kun taustamuuttujat oli huomioitu. On mahdollista, että pikkukeskosen kielenkehitys on synnytyksen jälkeistä masennusta enemmän yhteydessä siihen, millainen vuorovaikutustapa äidillä on. Synnytyksen jälkeistä masennusta sairastava äiti saattaa masennuksestaan huolimatta kyetä toimimaan pikkukeskosen kielenkehitystä tukevalla tavalla ja kompensoida riskitekijöitä omalla toiminnallaan. Pikkukeskosten kielenkehityksen seulonta ja tarvittaessa suoritettavat tukitoimet ovat tärkeitä. Puheterapeutin on myös tärkeää ohjata mahdollista synnytyksen jälkeistä masennusta sairastava äiti tarvittavan avun piiriin. Lisäksi puheterapeutti voi tukea pikkukeskosten ja heidän äitiensä välisen vuorovaikutussuhteen muodostumista riippumatta siitä, sairastaako äiti synnytyksen jälkeistä masennusta.