Browsing by Author "Lauretsalo, Saku"

Tutkimuksen tarkoitus Tämän syventävän tutkielman tavoite on selvittää, minkälaisia aerosolimuodostumia hammaslääketieteellisissä toimenpiteissä ilmenee sekä selvittää miten tutkimuksen tulokset vertautuvat muuhun alan tutkimukseen. Materiaalit ja menetelmät Tutkimukseen osallistui 84 potilasta. Kaikkia potilaita hoidettiin pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä (PKS-SEHYK) 1.7.2020 – 13.1.2021. Yhteensä 253 eri hammaslääketieteellisen toimenpiteen aerosolimuodostumia mitattiin OPS-laitteella (Optical Particle Sizer). Toimenpiteet käsittivät suun tutkimuksia (N=52), korjaavaa hoitoa turbiinilla (N=8), punaisella (N=6) sekä sinisellä (N=30) kulmakappaleella, depurointia ultraäänilaitteella (N=31), depurointia käsi-instrumenteilla (N=61), juurihoidon toimenpiteitä (N=12), intraoraaliröntgenkuvaksia (N=24) sekä puuduttamista (N=31). Aerosolien kokoja mitattiin kolmessa eri kokoluokassa, halkaisijoiden ollessa alle 1 μm, 1–5 μm ja yli 5 μm. Tulokset Turbiinin käyttö nosti merkittävästi <1 μm kokoisten hiukkasten mediaanipitoisuuksia (p=0,013) ja maksimiaerosolipitoisuuksia (p=0,016) verrattuna toimenpiteitä edeltäneisiin tausta-aerosolipitoisuuksiin. Punaisen kulmakappaleen käyttö nosti <1 μm hiukkasten mediaanipitoisuuksia sekä <1 μm kokoisten hiukkasten maksimipitoisuuksia tausta-aerosolipitoisuuksiin verrattuna. Sinisen kulmakappaleen käyttö, depurointi ultraäänellä ja käsi-instrumentein, puudutus, suun tutkimus sekä juurihoidon toimenpiteet nosti <1 μm hiukkasten maksimipitoisuuksia tausta-aerosolipitoisuuksiin verrattuna. Johtopäätökset Turbiini käyttö tuotti korkeimmat <1 μm kokoiset aerosolipitoisuudet sekä suuremmat pitoisuudet muihin yleisiin hammaslääketieteellisiin toimenpiteisiin verrattuna. Sen lisäksi sinisen ja punaisen kulmakappaleen käyttö ja depurointi ultraäänilaitteella nosti aerosolipitoisuuksia taustapitoisuuksiin verrattuna.