Browsing by Author "Lehtonen, Essi"

Kaksoisraskaudet lisäävät riskiä sekä peri- että postnataalisiin komplikaatioihin. Suomessa onkin 2000-luvun aikana siirrytty hedelmöityshoidoissa kahden alkion siirrosta yhden alkion siirtoihin kaksoisraskauksien vähentämiseksi, ja vuonna 2018 Suomessa tehdyistä IVF/ICSI-hoidoista yli 95 prosentissa siirrettiin vain yksi alkio. Väestön normaalijakaumasta tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että useat parit toivovat saavansa useamman kuin yhden lapsen. Tästä syystä koimme tärkeäksi selvittää, mitkä ensimmäiseen IVF/ICSI-hoitokertaan liittyvät ennustavat onnistumista myös myöhemmissä hoidoissa. Tutkimukseen sisällytettiin naiset, jotka vuosina 2000-2017 aloittivat IVF/ICSI-hoidot ja joille siirrettiin yksi alkio ensimmäisellä hoitokerralla. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin kaksoset tai kolmoset synnyttäneet naiset. Aineisto kerättiin kansallisesta LUMI-tietokannasta ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Totesimme, että suurin osa aineiston naisista sai vain yhden lapsen, mutta yli puolet (62 %) heistä, jotka hakeutuivat ensimmäisen syntymän jälkeen uudelleen hoitoon, saivat vähintään yhden lapsen lisää. Keskimäärin potilaat tarvitsivat vain yhden uuden munasarjojen stimulaatiohoidon saadakseen toisen lapsen. Ensimmäisen hoitokerran tekijät, jotka ennustivat onnistumista myös myöhemmissä hoidoissa, olivat naisen ikä, syntymä ensimmäisessä hoitosyklissä sekä gonadotropiinin määrä suhteessa munasolujen määrään. Alkioiden laadun arvioon on kehitetty erilaisia menetelmiä, ja tutkimuksessa todettiin, että parhaimman arvosanan saaneiden alkioiden määrä lisäsi todennäköisyyttä onnistua myöhemmissä hoidoissa, mikäli niitä oli useampi kuin yksi. Lapsia oli kuitenkin mahdollista saada useampi, vaikkei laadukkaimpia alkioita ollut yhtäkään.