Browsing by Author "Lemmetyinen, Riikka"

Astmaa sairastavilla aikuisilla havaittiin suurentunut kokonaiskuolleisuus verrattuna kaltaistettuihin verrokkihenkilöihin. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 1997 tehtyä kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin aikuisiän astmaan liittyviä riskitekijöitä kuten esimerkiksi ammattia, tupakointia, lapsuuden elinympäristöä ja lemmikkieläimiä. Kyselytutkimusta täydennettiin Tilastokeskuksen keräämillä kuolinsyyrekisteritiedoilla yli 15 vuoden ajalta. Tutkimukseen osallistui 1052 yli 30-vuotiasta astmaatikkoa ja 1889 sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan kaltaistettua verrokkia. Kuolleisuutta ja kuolinsyytä selittävissä malleissa ryhmien välillä vakioitiin ikä, sukupuoli, tupakointi, painoindeksi ja koulutustaso. Keskimäärin 15,6 vuoden pituisena seuranta-aikana astmaa sairastavista aikuisista kuoli 221 ja verrokeista 335 henkilöä. Astmaa sairastavilla oli suurentunut kokonaiskuolleisuus (vakioitu HR 1.25; 95% CI 1.05-1.49, P=0.011). Sydän- ja verisuonisairaudet olivat yleisin kuolinsyy molemmissa ryhmissä, mutta astmaa sairastavien ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sydänkuolleisuudessa (vakioitu HR 1.23, 0.93–1.63, P=0.145). Kuolinsyinä keuhkoahtaumatauti (vakioitu HR 12.0, 4.18–34.2, P<0.001) ja hengityselinten syövät (vakioitu HR 2.35, 1.25–4.42, P=0.008) olivat yleisempiä astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla tupakointi ja vaikeat astmaoireet olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin ja allerginen nuha ja/tai silmätulehdus vähentyneeseen kuolemanriskiin. Verrokeilla tupakointi ja ylipaino lisäsivät yleistä kuolleisuutta, kun taas naissukupuoli vähensi kuolleisuusriskiä. Tupakoinnin lopettaminen alentaa kokonaiskuolleisuutta sekä astmaa sairastavilla että astmaa sairastamattomilla. Allerginen nuha ja/tai silmätulehdus liittyy alentuneeseen kuolleisuuteen vain astmaa sairastavilla, mikä saattaa johtua tupakoimattomuudesta tai vähemmän letaalista allergisesta astmatyypistä.