Browsing by Author "Lindström, Joona"

Ison sarvennoisen kiputila on yksi yleisimmistä alaraajojen tendinopatiapohjaisista kiputiloista. Ison sarvennoisen kiputilan taustalla ajatellaan nykyisin olevan pääasiassa keskimmäisen ja pienen pakaralihasten jänteiden tendinopatia, eli jänteen rappeumatila joka kliinisesesti näyttäytyy kipuna ja jänteen toiminnan vajauksena. Ison sarvennoisen kiputilan hoitona on perinteisesti käytetty kortikosteroidi-injektioita, painon pudotusta, kuormituksen vähentämistä sekä fysioterapiaa. Erityisessä riskiryhmässä ovat keski-ikäiset naiset, mutta vaivaa tavataan myös miehillä. Tietyt urheilulajit (mm. hyppylajit) nostavat kiputilan riskiä. Ison sarvennoisen kiputila on myös pitkäaikainen vaiva, kuten tendinopatiat yleensäkin, ja paraneminen kestää useita kuukausia, osalla pidempäänkin. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaista tutkimusnäyttöä terapeuttisesta harjoittelusta on ison sarvennoisen kiputilan hoidossa. Kirjallisuuskatsaus suoritettiin systemaattisesti PRISMA-ohjeistuksen mukaisesti artikkeleita PUBMED- ja Scopus-tietokannoista etsien ja määrittäen tarkkaan sisäänotto- ja poisjättökriteerit. Tätä katsausta varten etsittiin erityisesti satunnaistetussa koeasetelmassa suoritettuja tutkimuksia, joissa päätemuuttujana käytettiin joko numeerista kipuasteikkoa (NRS, numerical rating scale), visuaalista analogista kipuasteikkoa (VAS, visual analogue scale) tai pakarilihastendinopatioiden seurantaan kehitettyä VISA-G (Victorian Institute of Sport Assessment – Gluteal) toimintakykymittaria. Sisäänotto- ja poisjättökriteerit täyttäviä tutkimuksia katsaukseen valikoitui yhteensä viisi kappaletta. Kaikissa tähän katsaukseen päätyneissä artikkeleissa havaittiin terapeuttista harjoittelua suorittaneessa ryhmässä suotuisa tilastollisesti merkitsevä muutos tarkastelluissa päätemuuttujissa, kun verrattiin alkutilannetta ja pisintä seuranta- ajankohtaa. Lisäksi kaikki päätemuuttujanaan NRS-muuttujaa käyttäneet tutkimukset raportoivat suuremman muutoksen kuin yleisesti hyväksytty kyseisen muuttujan pienin kliinisesti merkittävä muutos 2 (MCID, minimal clinically important difference). Sen sijaan yhdessäkään VISA-G-muuttujan raportoineessa tutkimuksessa ei saavutettu kyseisen muuttujan pienintä kliinistä muutosta (20 pistettä) ylittävää muutosta. Kuitenkin muutokset olivat harjoittelun tehon kannalta suotuisia ja tilastollisesti merkitseviä. Katsauksen perusteella harjoittelu ison sarvennoisen kiputilan hoitona vaikuttaakin tehokkaalta hoitomuodolta.