Browsing by Author "Luoma, Anna-Sofia"

Tavoitteet. Kuulovamma voi aiheuttaa sanahaun, toiminnanohjauksen ja sanaston kehittymisen viivettä. Näitä taitoja tarvitaan sanasujuvuustehtävässä ja Nopean sarjallisen nimeämisen (RAN) testissä. Aiemmissa tutkimuksissa musiikkiharjoittelun on huomattu vaikuttavan positiivisesti normaalikuuloisten lasten kielellisiin taitoihin ja toiminnan ohjauksen säätelyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten alle kouluikäiset, kuulovammaiset lapset suoriutuvat sanasujuvuustehtävästä ja RAN-testistä ennen musiikki-interventiota ja sen jälkeen ja vaikuttaako musiikki-interventio tulosten kehittymiseen. Tutkimus on osa MULAPAPU-tutkimushanketta. Menetelmät. Tähän tutkimukseen osallistui neljätoista 2–6-vuotiasta kuulovammaista lasta, jotka käyttivät molemminpuolisia sisäkorvaistutteita tai kuulokojeita tai toisessa korvassa istutetta ja toisessa kojetta. Tutkimuksen mittausmenetelminä käytettiin RAN-testiä ja sanasujuvuustehtävää. Sanasujuvuustehtävässä tarkasteltiin hyväksyttyjen sanojen lisäksi sanahaunstrategioita sekä klusteri- ja virhetyyppejä. Tutkimusasetelma oli vaihtovuoroinen: osalla lapsista oli odotusperiodi ennen interventiota ja osalla sen jälkeen eli lapset toimivat itse omina verrokkeinaan. Tehtäväsuoriutumista ja intervention aikaista kehitystä tarkasteltiin tilastollisesti taustamuuttujaryhmittäin, joihin tutkittavat jaettiin kuulolaitteiden, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Musiikki-intervention vaikuttavuutta tarkasteltiin interventioperiodin ja odotusperiodien aikana tuloksissa tapahtuneita muutoksia vertailemalla. Tulokset ja pohdinta. Koko ryhmää tarkasteltaessa tilastollisesti merkitseviä muutoksia intervention aikana tapahtui eniten sanasujuvuustehtävän vaatekategoriassa. Taustamuuttujaryhmistä iällä oli vahva yhteys parempaan suoriutumiseen ja suurempaan kehitykseen. Vanhempien lasten ryhmä kehittyi nuorempia tilastollisesti merkitsevästi enemmän intervention aikana ja sai merkitsevästi parempia tuloksia eläin ja vaatekategoriassa intervention jälkeisellä mittauskerralla. RAN-tehtävässä tilastollisesti merkitseviä muutoksia ei tapahtunut. Odotusperiodeilla tutkittavat eivät kehittyneet tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan tehtävässä, mutta interventioperiodilla vanhemmista lapsista koostunut kevään 2020 ryhmä kehittyi vaatekategoriassa usean muuttujan kohdalla tilastollisesti merkitsevästi. Tulosten perusteella musiikkia kannattaa käyttää kuulovammaisten lasten kuntoutuksessa jo ennen kouluikää, sillä se voi vaikuttaa positiivisesti lasten sanahakuun.