Browsing by Author "Määttänen, Maria"

Orbitan eksenteraatio on harvinainen ja mutiloiva toimenpide, jossa silmäkuopan sisältö pehmytkudoksineen poistetaan. Aiheesta on vain rajallisesti tutkimustietoa toimenpiteen harvinaisuuden takia. Lisäksi siihen johtavien tautien, pääsääntöisesti pahanlaatuisten kasvainten, monimuotoisuus hankaloittaa tutkimusta. Leikkauksessa silmäkuopan kasvain pyritään yleensä poistamaan radikaalisti. Toimenpiteen vaikuttavuus eliniänennusteeseen on ajoittain kyseenalaistettu, sillä ei ole varmuutta, onko sairaus jo ehtinyt lähettämään mikroetäpesäkkeitä ennen leikkausta ja olisiko näissä tapauksissa ollut järkevämpää tehdä silmän säästävä leikkaus. Suomessa suurin osa eksenteraatioista tehdään HUS:ssa ja yksittäisiä leikkauksia muissa sairaanhoitopiireissä. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella HUS:ssa 2005–2022 tehtyjen orbitan eksenteraatioiden määrää ja kartoittaa missä, millä indikaatiolla ja minkä erikoisalan toimesta leikkaukset on tehty. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tärkeimmät potilasta, tautia ja hoitoa koskevat muuttujat ja verrata tietoja muiden julkaisujen tuloksiin. HUS Tietohallinnon toimittamasta 1618:sta silmäkuoppatoimenpiteen aineistosta identifioitiin 67 orbitan eksenteraatiota, jotka kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Tarvittavat tiedot kerättiin potilastietojärjestelmistä ja analysoitiin taulukkolaskentaohjelmalla. Leikkauksissa osallisina oli plastiikkakirurgeja, silmäkirurgeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä, neurokirurgeja ja suu- ja leukakirurgeja vaihtelevissa määrin ja leikkauksia tehtiin kaikkien näiden alojen yksiköissä. Indikaatioita leikkaukselle olivat eri syöpätaudit ja yhdessä tapauksessa hyvänlaatuinen kasvain. Komplikaatioita esiintyi 40,3 % potilaista, mutta näistä suurin osa oli lieviä. Kaksi potilasta kuitenkin menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Yleisin komplikaatio oli rekonstruktiossa käytetyn mikrovaskulaarisen kudossiirteen perfuusion ongelma. Osa potilaista säilyi leikkauksen jälkeen tautivapaina, osalla tauti uusiutui ja osa ei missään vaiheessa saavuttanut tautivapaata tilaa. Keskimääräinen aika taudin uusiutumiseen oli 22 kuukautta. Tutkimus on tiettävästi Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan ja maailmanlaajuisestikin suurempia tutkimuksia aiheesta on vain rajallisesti [1]. Tutkimuksessa kerättyä ja analysoitua tietoa voidaan jatkossa käyttää eksenteraatiotoimenpiteiden kehittämiseen ja perustana lisätutkimuksille.