Browsing by Author "Mäkelä, Annika"

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kierukan käytön aikaisen raskauden yleisyyttä ja kliinistä kuvaa pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) 12 kuukauden ajan aikavälillä 3/2016 – 2/2017. Tutkimusaineisto kerättiin HYKS alueelta Kätilöopiston sairaalaan gynekologisesta päivystyksestä sekä Kätilöopiston, Naistenklinikan ja Jorvin gynekologisilta poliklinikoilta. Keräys toteutettiin klinikoiden henkilökuntien toimesta. Potilastapaukset käytiin jälkikäteen yksitellen potilastietojärjestelmästä läpi ja potilaista kerättiin tietojenkeruulomakkeen (liite 1) mukaiset tiedot niiltä osin kuin tietoa oli saatavilla. Potilastapauksia kertyi 30 kappaletta. Näistä 20 oli hormonikierukan käyttäjillä ja 10 kuparikierukan käyttäjillä. Kierukan käytön aikaisten raskauksien laskennallinen määrä arvioitua sataa käyttövuotta kohden (Pearlin indeksi) oli hormonikierukalle 0,04 ja kuparikierukalle 0,2. Raskauksista 56,7% oli kohdunsisäisiä; 26,7% kohdunulkoisia ja 16,7%:ssa tapauksista todettiin keskenmeno. Laskennallinen kohdunulkoisten raskauksien määrä sataa käyttövuotta kohti oli hormonikierukalle 0,01 ja kuparikierukalle 0,06. Kierukkaperforaatio todettiin viidellä (16,7%) potilaalla. Potilaiden keski-ikä oli 30,6 vuotta ja kuparikierukan käyttäjät olivat keskimäärin hieman hormonikierukan käyttäjiä vanhempia. Aiemmin synnyttämättömiä naisia oli aineistossa 11 kappaletta (26,7%). Kierukkaa oli keskimäärin käytetty alle kahden vuoden ajan kierukkaraskauden toteamiseen mennessä. Jatkoehkäisymenetelmistä enemmistö potilaista päätyi kierukkaehkäisyyn (33,3%) ja toiseksi suosituin ehkäisymenetelmä oli progestiinipillerit (26,7%). Kierukkaehkäisy on tehokas ehkäisymenetelmä ja sen käytön aikainen raskaus on harvinainen tapahtuma. Kohdunulkoisen raskauden riski kierukan käytön aikana on pieni. Kierukkaehkäisyn hyvän ehkäisytehon vuoksi sitä voidaan suositella jatkoehkäisymenetelmäksi myös kierukan käytön aikaisen raskauden jälkeen.