Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Mäkelä, Mika"

Sort by: Order: Results:

  • Molecular Allergy Diagnostics in Predicting Oral Cow's Milk Challenge Outcome in Finnish Children 
    Nieminen, Otso; Palosuo, Kati; Kukkonen, Kaarina; Mäkelä, Mika (2022)
    Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Lääketieteen koulutusohjelma Opintosuunta: Lääketieteen lisensiaatti Tekijä: Otso Nieminen Työn nimi: Molecular allergy diagnostics in predicting oral cow’s milk challenge outcome in Finnish children Työn laji: Vertaisarvioitu artikkeli Kuukausi ja vuosi: Tammikuu 2023 Sivumäärä: Seitsemän Avainsanat: Cow’s milk allergy, milk, IgE, molecular allergy diagnostics, oral food challenge Säilytyspaikka: TUHAT ja IngentaConnect Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tausta Maitoallergian diagnosoimiseen tarvitaan ruoka-ainealtistuksia, joiden toteuttaminen vaatii paljon resursseja. Altistustarpeen vähentämiseksi tässä työssä määritettiin altistustulosta ennustavat viitearvot maidon ja sen pääallergeenien spesifiselle IgE:lle. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Yhteensä 135 maitoallergiseksi epäiltyä lasta altistettiin avoimesti kuumentamattomalla lehmänmaidolla (mediaani-ikä 1,8 vuotta). Altistustuloksia verrattiin mitattuihin maidon ja sen allergeenien kaseiinin, alfa-laktalbumiinin, beta-laktoglobuliinin ja naudan seerumialbumiinin spesifeihin IgE-vasta-ainetasoihin. Tulokset Viisi altistusta jätettiin tutkimuksesta pois puhtaasti subjektiivisten oireiden vuoksi. Jäljelle jäävistä 130 altistuksesta 98 (75 %) oli positiivisia. Yhdenkään allergeenispesifisen IgE:n erottelykyky ei ollut maidolle spesifistä IgE:tä parempi. 1–2-vuotiaiden lasten erottelukykykäyrässä maidolle spesifisen IgE:n taso 6,30 kU/l ennusti positiivista altistustulosta 94 %:n tarkkuudella ja 33 %:n herkkyydellä. 3–14-vuotiaiden lasten osalta taso 13,9 kU/l ennusti positiivista altistustulosta 93 %:n tarkkuudella ja 25 %:n herkkyydellä. Keskivaikean tai vaikean reaktion saaneilla lapsilla oli korkeammat spesifisen IgE:n tasot maidolle, alfa-laktalbumiinille ja naudan seerumialbumiinille verrattuna lievän reaktion saaneisiin lapsiin. Pohdinta tutkimustulosten merkityksestä Molekyyliallergologiset tutkimusmenetelmät eivät osoittautuneet perinteistä maidolle spesifisen IgE:n määrittämistä paremmaksi keinoksi ennustaa avoimen maitoaltistuksen tulosta. Tutkimuksen ansiosta suomalaisille lapsille on luotu kliiniseen käyttöön soveltuvat raja-arvot, joiden ylittyessä lapsi voidaan jättää altistamatta, mikäli myös kliiniset esitiedot tukevat tätä päätöstä. Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystä, ettei altistuksessa mahdollisesti ilmenevän allergisen reaktion vakavuutta voi luotettavasti ennustaa spesifisen IgE:n avulla.
  • Overweight and exercise-induced bronchoconstriction : is there a link? 
    Malmberg, Maiju; Malmberg, Pekka; Pelkonen, Anna; Mäkelä, Mika; Kotaniemi-Syrjänen, Anne (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida painoindeksin yhteyttä fyysiseen suorituskykyyn, rasitusastmareaktioon ja rasituksen laukaisemiin hengitystieoireisiin (yskään, vinkunaan ja hengenahdistukseen) kouluikäisillä lapsilla. 1120 ulkojuoksukokeen tulokset käytiin retrospektiivisesti läpi. Nämä ulkojuoksukokeet oli suoritettu Iho- ja allergiasairaalassa osana kouluikäisten lasten tavanomaisia astmaselvittelyjä. Keuhkojen toimintaa arvioitiin spirometrialla. Astmalle diagnostisen rasituksen laukaiseman keuhkoputkien supistumisen eli rasitusastmareaktion rajana pidettiin vähintään 15 prosentin laskua uloshengityksen sekuntikapasiteetissa rasituksen jälkeen. Fyysinen suorituskyky arvioitiin laskemalla todellisesta juoksuajasta ja -matkasta 6 minuutissa juostu matka. Hengitystieoireet ja -löydökset kirjattiin kokeen aikana, ja lasten ikään ja sukupuoleen suhteutettu painoindeksi eli ISO-BMI laskettiin kansallisia kasvuviitearvoja käyttäen. Suurempi ISO-BMI ja ylipaino ennustivat heikompaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi suurempi ISO-BMI oli yhteydessä yskään ja hengenahdistukseen rasituskokeen aikana. Sen sijaan ISO-BMI ei liittynyt rasitusastmareaktioon eikä vinkunaan. Tämän tutkimuksen löydösten perusteella kouluikäisillä lapsilla ylipaino voi ennustaa heikompaa fyysistä suorituskykyä ja rasitusperäisten hengitystieoireiden ilmaantumista, mutta ei rasitusastmareaktiota. Mikäli asianmukaisia keuhkojen toimintatutkimuksia ei suoriteta, voidaan astmadiagnoosi asettaa väärin perustein. Tutkimus on toistaiseksi suurin kouluikäisten lasten ylipainon, rasitusastmareaktion ja fyysisen suorituskyvyn yhteyttä tarkasteleva tutkimus, mutta koska tutkimus oli luonteeltaan retrospektiivinen asiakirjatutkimus, tulokset tulisi jatkossa vahvistaa prospektiivisella seurantatutkimuksella.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO