Browsing by Author "Mahdavi, Hajar"

Nuorten lääkäreiden kuormitus on yleinen ilmiö. Tässä kyselytutkimuksessa tutkitaan sosiodemografisten tekijöiden ja ohjauksen vaikutusta erikoistuvien lääkäreiden uupumisessa. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin oppimisympäristön laatutekijöiden, palautteen, sosiodemografisten tekijöiden (ikä, sukupuoli, lapset ja erikoistumisvaihe), erikoisalan sekä työskentelysektorin vaikutusta erikoistuvien lääkäreiden uupumiseen. Nuorten Lääkärien Yhdistys ja Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä kyselyn ammatillisessa jatkokoulutuksessa oleville lääkäreille vuosina 2017–2021. Kysely kartoittaa ammatillisen jatkokoulutuksen tarjoamaa ohjausta, koulutusta ja työoloja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2021 tuloksia. Aineiston analysoimiseen käytettiin SPSS 28 –ohjelmistoa ja muuttujien ristiintaulukointia. Sosiodemografisia tekijöitä (ikä, sukupuoli, lapset ja erikoistumisvaihe) tutkittiin suhteessa uupumusta mittaavaan kysymykseen. Koulutuspaikkakyselyn 2021 vastauksia oli yhteensä 1 557 (noin 25 % kyselyn kohderyhmästä). Kaikista kyselyyn vastanneista lääkäreistä 43 % koki olevansa uupuneita työpaikalla useammin kuin kerran kuukaudessa. Naisista 48 % ja miehistä 34 % koki itsensä uupuneeksi. Yli 70 % prosenttia kyselyyn osallistuneista oli alle 35-vuotiaita, mutta aineistossamme ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa eri ikäryhmien välillä. Terveyskeskuslääkäreistä 51 % kokivat olevansa uupuneita ja he olivat uupuneempia kuin keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa työskentelevät. Lapsettomat lääkärit olivat uupuneempia kuin ne lääkärit, joilla oli lapsia. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä kiinnittäen erityistä huomiota sellaisiin erikoistuvien sosiodemografisiin ryhmiin, joissa uupumista havaitaan useammin. Erikoislääkärikoulutuksen uudistus on erinomainen mahdollisuus tutkia palautejärjestelmien ja tavoitteiden asettamisen vaikutusta erikoistuvien lääkäreiden uupumiseen.