Browsing by Author "Martamo, Natalia"

B-ryhmän Streptokokki eli GBS on suoliston normaaliflooraan kuuluva bakteeri, joka on tärkeimpiä vastasyntyneen invasiivisten infektioiden kuten sepsiksen, bakteremian, pneumonian ja meningiitin aiheuttajia. Äideistä 10-30% on oireettomia GBS-kantajia. GBS-kantajan vastasyntynyt altistuu synnytyksen yhteydessä tartunnalle. Vastasyntyneen GBS-tartuntaa voidaan tehokkaasti ehkäistä GBS-kantajaäidille annettavalla synnytyksenaikaisella antibioottiprofylaksilla. Antibioottiprofylaksi kohdennettiin HUS-alueella kantajaäideille 2006-2014 riskitekijäpohjaisen seulonnan perusteella. 2010 riskitekijäpohjaisia seulontakäytäntöjä yhtenäistettiin ja tarkennettiin. 2015 alkaen HUS-alueella siirryttiin kohdentamaan antibioottiprofylaksi kaikille synnyttäjille tehtävän PCR-pohjaisen GBS-pikatestin perusteella synnytyksen yhteydessä. Lisäksi antibioottiprofylaksi voidaan kohdentaa raskausviikoilla 35-37 tapahtuvan GBS-viljelyseulonnan perusteella. Aineisto sisälsi yhteensä 75 vastasyntynyttä ja heidän äitiään. 50 vastasyntynyttä sairasti veriviljelyvahvistetun GBS-sepsiksen, yksi vastasyntynyt kuoli ja 9 vastasyntynyttä vammautui. Lisäksi 13 lapsella epäiltiin kliinisesti infektiota tai sepsistä. Tässä tutkielmassa vertailtiin, miten GBS-sepsiksen ehkäisystrategian muutos 2010 alkaen vaikutti Kätilöopiston, Jorvin ja Naistenklinikan sairaaloissa ajanjaksoilla 2006-2009 ja 2010-2014 GBS-infektiolle altistuneiden vastasyntyneiden kuntoa kuvaaviin Apgar-pisteisiin, napaveren pH-arvoon, virvoittelun tarpeeseen syntymän yhteydessä. Lisäksi tarkasteltiin ehkäisystrategian muutoksen vaikutusta äiti-lapsiparin tulehdusarvoihin tarkastelujaksoilla 2006-2009 ja 2010-2014. Tarkastelussa havaittiin äidin positiivisen veriviljelynäytteen yhteydessä otetun leukosyyttiarvon ja lapsen korkeimman mitatun CRP-arvon tilastollisesti merkitsevä alentuminen jälkimmäisellä 2010-2014 tarkasteluajanjaksolla verrattuna tarkastelujaksoon 2006-2009. Muutosta mahdollisesti selittää 2010 käyttöönotetun systemaattisen riskitekijäpohjaisen seulonnan ansiosta kattavammin kohdistunut antibioottiprofylaksi verrattuna edeltävään 2006-2009 tarkastelujaksoon. Virvoittelun tarpeessa, Apgar-pisteissä ja napaveren pH-arvossa ei voitu havaita tilastollisesti merkittävää eroa tarkastelujaksojen välillä.