Browsing by Author "Martti, Alvar"

Tausta: Alkoholismi on merkittävä kansanterveydellinen tauti, josta aiheutuu haittoja niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Terapian ohella käytetty lääkehoito pohjautuu nykyään lähinnä opioidijärjestelmään ja alkoholin metaboliaan vaikuttaviin lääkkeisiin. Kuitenkin myös aivojen serotoniinijärjestelmän tiedetään osallistuvan riippuvuuden neurobiologisten mekansimien säätelyyn. Prekliinisen tiedon perusteella on kehitetty serotonergisia lääkkeitä, joiden on havaittu vähentävän alkoholin juomista kliinisissä tutkimuksissa. Myös psykedeeleihin kuuluvan lysergihapon dietyyliamiinin (LSD) vaikutukset aivoissa välittyvät pääasiassa serotoniinireseptoreiden kautta. 1960- ja 70-luvuilla tehtyjen kliinisten kokeiden perusteella LSD:n kerta-annos vähentää alkoholistien juomista pitkäaikaisesti, tehden siitä hyvin mielenkiintoisen lääkeainekandidaatin. LSD:n solubiologiset vaikutusmekanimsmit ovat kuitenkin vielä epäselvät, ja sen käyttöön liittyy paljon juridisia ongelmia. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko hiiret sopivia eläinmalleja LSD:n pitkäaikaisten alkoholin kulutusta vähentävien vaikutusten tutkimiseen. Menetelmät: Kokeessa oli mukana 27 hiirtä, jotka totutettiin runsaaseen ja nopeaan alkoholin päivittäiseen kulutukseen Drinking in the Dark -menetelmän mukaisesti. Totuttamisen jälkeen hiiret jaettiin kolmeen ryhmään, joista kullekin annettiin joko suolaliuosta tai 50 tai 100 μg/kg LSD:tä intraperitoneaalisena injektiona. Injektioiden jälkeen alkoholin kulutusta seurattiin vielä viikon ajan. Tulokset: LSD:n kerta-annos vähensi hiirten etanolin juomista, mutta vain lyhyeksi ajaksi. Vaikutus ei kuitenkaan näyttänyt perustuvan hiirten juomishalukkuuden vähenemiseen, sillä veden kulutuksessa ei havaittu muutoksia. Johtopäätökset: Lyhyen ajan sisällä suureen alkoholin kulutukseen tottuneet hiiret eivät välttämättä ole sopivia eläinmalleja LSD:n pitkäaikaisten juomista vähentävien vaikutusten tutkimiseen.