Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Meretoja, Atte"

Sort by: Order: Results:

  • Forsblom, Erik; Helanne, Hanna; Kortela, Elisa; Silén, Suvi; Meretoja, Atte; Järvinen, Asko (2022)
    Loppuvuonna 2019 Kiinan maakunnasta, Wuhanista, levinneen respiratorisen viruksen SARS-Cov- 2 käynnistämä Covid-19-epidemia vaikuttaa aiheuttavan miehille vakavampiasteisia hengitystieinfektioita ja huonontavan heidän prognoosiansa. Jo pandemian alussa huomattiin, että miehillä on suurempi kokonaiskuolleisuus ja aiheesta on kirjoitettu tähän päivään mennessä lukuisia artikkeleita. On arvioitu, että miesten huonommalla ennusteella olisi monia taustekijöitä. Esimerkiksi miesten haitalliset elintavat, age-adjusted co-morbidity sekä viivästynyt Covid-19- testiin ja sairaalahoitoon hakeutuminen vaikuttaisi olevan ilmiön taustalla. Tämän lisäksi miehillä vaikuttaisi olevan voimakkaampi tulehdusvaste infektion yhteydessä, mitä tässä tutkimuksessa osin pohditaankin. Tutkimuksessamme vertailimme vuonna 2020 helmi- ja kesäkuun välillä, HUS:in alueella sairaalahoidossa olleiden Covid-19:ta sairastavien miesten ja naisten inflammaatioparametreja ja kuinka ne ennustavat kuolleisuutta tai tehohoitojaksolle päätymistä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin HUS:in keräämää laaturekisteriä HUS:in alueella sairaalahoidossa olleista Covid-19- potilaista. Tutkimukseen sisällytettiin 585 sairaalahoidon potilasta (54 % miehiä) ajalta ennen laajaa immunosuppressiivisten lääkkeiden käyttöä Covid-19-infektion hoidossa. Tutkimuksessa tärkeimpiä analysoitavia parametreja olivat perusverenkuvan muuttujat, D-dimeeri, ferritiini ja CRP. Inflammaatioparametreja analysoitiin ROC-, Kaplan-Meyer- sekä yksi- ja monimuuttuja-analyysin avulla. Näiden perusteella korkea CRP- ja D-dimeeri-arvo sekä matala lymfosyyttien määrä saattavat johtaa huonompaan ennusteeseen miespuolisten Covid-19-potilaiden joukossa. Koska tutkimuksemme lähtökohdat (vähäinen kuolleisuus ja suppea immunosuppressiivisten lääkkeiden käyttö) eroavat osittain muusta aiheen kirjallisuudesta, voitaisiin tutkimuksen tuloksia käyttää Covid-19-potilaiden sairaalahoidon prognoosissa Suomen terveydenhuollon piirissä. Tämä tutkimus voi myös laajemmin auttaa ymmärtämään, miksi tartuntataudeissa sukupuolten välillä voi olla vaihtelua sairastetun infektion vakavuudessa.