Browsing by Author "Mertsalmi, Saara"

Raskausdiabeteksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä on kasvussa, johtuen osaksi lisääntyneestä riskiryhmiin kohdistuvasta seulonnasta. Huono sokeritasapaino raskauden aikana liittyy vastasyntyneen kohonneeseen komplikaatioriskiin. Raskausdiabeteksen hoito perustuu ruokavalio-ohjaukseen ja tarvittaessa hoitoon liitetään insuliini- tai metformiinilääkitys, jotka voidaan tarvittaessa myös kombinoida. Myöskin käynnistettyjen synnytysten määrä on nousussa, liittyen todennäköisesti synnyttäjien iän kasvuun sekä muuttuneisiin hoitokäytäntöihin. Raskausdiabetes on yksi yleisimmistä käynnistyksen syistä. Ruokavaliohoitoisessa raskausdiabeteksessa synnytyksen käynnistymistä voidaan odottaa 7-10 päivää lasketun ajan jälkeen, kun taas lääkehoitoisessa raskausdiabeteksessa suositellaan synnytyksen käynnistämistä viimeistään laskettuun aikaan menneessä. Mikäli raskausdiabetesta sairastavan naisen lapsi uhkaa kasvaa selkeästi makrosomiseksi, tulee synnytys käynnistää kohonneen hapenpuuteriskin vuoksi. Aineistomme koostui 828 raskausdiabetesta sairastavasta naisesta, joiden synnytys käynnistettiin vuonna 2017 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmän Naistenklinikalla (NKL), Kätilöopistollisessa sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Näistä potilaista 19,8 % sai lääkehoitoa ja 80,2 % ruokavaliohoitoa. Tutkimuspotilaista kerättiin esitiedot, tiedot synnytyksen käynnistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja synnytyksen kulusta sekä syntyneiden lasten voinnista. Tässä tutkimuksessa selvitimme raskausdiabeteksen vaikutusta käynnistettyjen synnytysten kulkuun ja tuloksiin, ja vertailtiin lääkehoitoa ja ruokavaliohoitoa saaneiden potilaiden tuloksia. Aineistomme perusteella totesimme, että keisarileikkausten ja infektioiden määrässä tai vastasyntyneiden voinnissa ei ruokavalio- ja lääkeryhmän välillä ollut eroa. Aineistomme potilailla oli enemmän komplisoituneelle synnytykselle altistavia tekijöitä, kuten ylipaino, ikä > 35 vuotta, ensisynnyttäjyys ja raskausdiabetes, kuin taustaväestössä vuonna 2017. Ruokavalioryhmässä todettiin enemmän keisarileikkauksia ja imukuppisynnytyksiä kuin lääkeryhmässä. Lisäksi ruokavalioryhmän synnytykset kestivät pidempään ja avautumisvaihe oli pidempi kuin lääkeryhmässä ja ruokavalioryhmän synnyttäjien synnytys käynnistettiin keskimäärin viikkoa myöhemmin kuin lääkeryhmän synnyttäjien.