Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Mesimäki, Karri"

Sort by: Order: Results:

  • Piittinen, Anne; Wilkman, Tommy; Mesimäki, Karri; Bäck, Leif; Uittamo, Johanna (2020)
    Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa tapahtuvat viivästymiset huonontavat potilaiden ennustetta, koska viiveet mahdollistavat sekä primaarikasvaimen kasvun että metastaasien synnyn ja leviämisen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä pään ja kaulan alueen syövät määritellään erittäin kiireellistä hoitoa vaativiin syöpiin, joiden hoidon tulisi alkaa korkeintaan 2-3 viikon sisällä diagnoosista. Hoitoyksiköiden toiminnan ei tulisi aiheuttaa potilaiden hoitoon kohtuuttomia odotusaikoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) korva-nenä-kurkkutautien klinikalla ja suu- ja leukakirurgian klinikalla hoidettujen pään ja kaulan alueen syöpien hoitoviiveet. Vertasimme saatuja tuloksia Tanskan ja Ruotsin säädöksiin hoitoviiveistä. Vuoden 2018 HUSissa hoidetut pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat käytiin lävitse pään ja kaulan alueen syöpien moniammatillisen kokouksen pohjalta. 310 potilasta soveltui tutkimukseen ja tutkimukseen tarvittavat tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoitoviive on HUSissa pidempi kuin Ruotsin ja Tanskan säädökset. Kirurgiseen hoitoon viive HUSissa on keskimäärin 40 päivää, kun Tanskassa sallittu raja on 28 päivää ja Ruotsissa 35 päivää. Tilanne onkologisen hoidon aloitukseen on vielä huolestuttavampi, HUSissa tähän kuluu 54 päivää, verrattuna Tanskan sallittuun 32 ja Ruotsin sallittuun 43 päivään. HUS:in potilasviiveet ovat huomattavasti pidemmät kuin verrokkimaiden. Lisäksi kirjallisuuden mukaan 40 päivän aikana tuumori voi kasvaa merkittävän paljon. Se heikentää potilaan ennustetta ja kasvattaa kuluja yhteiskunnalle. Suurin syy näihin hoitoviiveisiin on resurssien vähyys.
  • Helinko, Orvokki; Irace, Alexandria; Suomalainen, Anni; Hagström, Jaana; Mesimäki, Karri (2020)
    Tarkoitus - Tämän tutkielmatyön tarkoituksena oli tuottaa julkaisu potilastapauksesta, jossa odontogeenisen myksooman poisto- ja rekonstruktioleikkauksessa oli menestyneesti hyödynnetty 3D-suunnittelua ja -tulostusta. Tausta – Odontogeeninen myksooma on hyvänlaatuinen, mutta mahdollisesti kudoksiin tunkeutuva ja paikallisesti aggressiivinen, leukaluun hammasperäinen kasvain. Sen hoito vaatii yleensä resektion eli laajan kirurgisen poiston. Tällöin yleensä vaaditaan myös menetetyn luustruktuurin jonkinasteista korvaamista. Kirurgisen hoidon suunnittelussa, sekä luuta korvaavan implanttilevyn valmistuksessa, voidaan hyödyntää CAD/CAM-teknologiaa, eli tietokoneavusteista suunnittelua ja valmistusta. Tällä pystytään mahdollisesti optimoimaan hoitoja ja niiden tuloksia. Potilastapaus – 29-vuotiaalla naisella diagnosoitiin alaleuassa sijaitseva, isokokoinen odontogeeninen myksooma. Kokonsa vuoksi tuumori oli hoidettava kirurgisesti blokkiresektiona, eli iso osa leukaluuta oli poistettava. CAD/CAM-teknologiaa hyödynnettiin resektion preoperatiivisessa suunnittelussa sekä alaleuan välittömässä rekonstruktiossa eli ennallistamisessa. Kartiokeilatietokonetomografia-kuvauksen ja CAD/CAM:in avulla määritettiin leikkausmarginaalit sekä valmistettiin leikkausohjurit ja rekonstruktiolevy. Kliininen merkitys – CAD/CAM-teknologiaa voidaan hyödyntää odontogeenisen myksooman, sekä muiden vastaavanlaisten kasvainten hoidossa, muun muassa valmistamalla anatomisia 3D-malleja operoitavasta alueesta, leikkausohjureita tarkempien leikkauslinjojen saavuttamiseksi, sekä potilaskohtaisia implantteja. Jatkossa tulisi kuitenkin vielä tutkia laajemmin, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on esimerkiksi leikkausten kestoihin sekä kliinisiin lopputuloksiin.