Browsing by Author "Metsänranta, Mira"

Tausta ja tavoite. Ulkomailta adoptoitujen lasten kielellisessä kehityksessä esiintyy muiden lasten kielenkehityksellisistä olosuhteista poikkeava kulku: kielenvaihto. Adoptiolapsi vaihtaa äidinkielensä kokonaan uuteen. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että adoptiolapset suoriutuvat ryhmätasolla heikommin kielellisissä tehtävissä, joskin useimpien adoptiolasten kielenvaihto sujuu ongelmitta ja lapsi saavuttaa parissa vuodessa ikätoveriensa kielelliset taidot. Tutkimustietoa tyypillisestä kielenvaihdosta suomen kieleen ei kuitenkaan ole paljon saatavilla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten kielenhallinnasta 6–7-vuotiaana ja selvittää millaiset puheen prosessoinnin, ymmärtävän ja ilmaistun kielen taidot lapsella on ko. iässä ja kuinka merkittävästi adoptioikä vaikuttaa näiden taitojen tasoon ko. ikäpisteessä. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa arvioitiin 24 6–7-vuotiaan ulkomailta Suomeen adoptoidun lapsen puheen prosessoinnin, ymmärretyn ja ilmaistun kielen hallintaa. Lasten taitoja mitattiin Reynell Developmental Language Scale III testistön, Nepsu-testin ja Bostonin nimentätestin avulla. Lisäksi tarkasteltiin regressioanalyysin avulla sitä, kuinka paljon adoptioikä ja sukupuoli selittävät kielellisten taitojen tasoa. Tulokset ja pohdinta. Kuten aikaisemmassa tutkimuksessa, suurin osa adoptoiduista lapsista suoriutui ikänormien puitteissa tai jopa keskimääräistä taitavammin kaikilla mitatuilla alueilla. Heikosti suoriutuneiden osuus oli kuitenkin poikkeuksellisen iso epäsanantoistotehtävässä ja lauserakeinteiden ymmärtämisen tehtävissä. Tässä tutkimuksessa lapsen adoptioiän vaikutus oli vielä koulunaloitusiässä merkitsevä kielellisten taitojen muuttuja, kun taas sukupuolella ei havaittu merkitsevyyttä.