Browsing by Author "Metsäranta, Niiariikka"

Alkoholin kulutus on maailmanlaajuisesti yhteydessä jopa kolmeen miljoonaan kuolemaan vuosittain. Alkoholin väärinkäyttö muodostaa noin viisi prosenttia maailman tautitaakasta, minkä lisäksi alkoholi on suurin riskitekijä 15–49-vuotiaiden ennenaikaiselle kuolemalle sekä vammoille. Suomessa keskeinen alkoholiin liittyvä ongelma on humalahakuinen juominen. Suomalaisista 72 %:lla on vähäinen riski alkoholin käytöstä aiheutuville pitkäaikaisille terveyshaitoille, 8 %:lla on kohtalainen riski ja 5 %:lla riski on korkea. Alkoholi voi aiheuttaa vaurioita lähes jokaiseen elimeen. Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi alkoholi aiheuttaa valtavat, jopa 79–140 miljoonan euron kustannukset suomalaiselle terveydenhuollolle vuosittain. Alkoholi vaikuttaa laajasti myös ympärillä oleviin ihmisiin, sillä etanolihumala altistaa liikenneonnettomuuksille, työtapaturmille, hukkumisille ja kaatumisille. Humala lisää myös itsemurhien ja väkivaltarikosten riskiä. Alkoholin eli etanolin käyttö perustuu sen euforisoivaan ja ahdistusta lievittävään vaikutukseen. Etanoli vaikuttaa suoraan keskushermostoon ja saa aikaan humalatilan. Etanoli jakautuu elimistön koko vesitilaan ja metaboloituu entsyymien vaikutuksesta asetaldehydin kautta asetaatiksi. Välivaiheessa muodostuvalla asetaldehydilla on karsinogeenisia vaikutuksia. Syljessä ei ole asetaldehydia pilkkovaa entsyymiä, joten suussa voi olla alkoholin nauttimisen jälkeen enemmän asetaldehydia kuin muualla kehossa. Alkoholilla on merkittävä vaikutus suun terveyteen, sillä se vaikuttaa muun muassa suusyövän syntyyn ja aiheuttaa maksasairauksia lisäten täten verenvuototaipumusta. Tämän lisäksi alkoholin käyttö kasvattaa puudutteiden sietoa, hidastaa haavan paranemista, lisää eroosiota, aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, värjää hampaita, kuivattaa suuta sekä lisää riskiä hammas- tai kasvotraumoille. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa alkoholiongelman havaitsemisessa ja hoidossa. Alkoholin käytöstä kysymisen apuna voi käyttää AUDIT-testiä, ja jos testitulos vaikuttaa siltä, että kyseessä on alkoholin riskikäyttäjä, niin voidaan siirtyä mini-interventioon. Lyhyenkin alkoholin kulutuksen vähentämiseen tähtäävän neuvonnan on huomattu vaikuttavan suotuisasti potilaiden viikoittaisiin annosmääriin.