Browsing by Author "Moisio, Henni"

Tausta ja tavoitteet. Kuulovamma sekä kuulonapuvälineet saattavat vaikuttaa lapsen kykyyn havaita ja toistaa sanapainoja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu musiikkiharrastuneisuuden ja kotona laulamisen mahdollisesti tukevan kuulovammaisten lasten sanapainojen havaitsemista ja toistoa, mikä saattaa puolestaan edesauttaa heidän kielellisten taitojen kehitystään. Aiemmin ei ole tiettävästi tutkittu molemminpuolisesti kuulovammaisten kahdella laitteella kuulevien alle kouluikäisten lasten musiikillisten taitojen yhteyksiä kotona laulamiseen eikä verrattu tätä normaalisti kuuleviin lapsiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, toistavatko kuulovammaiset lapset normaalisti kuulevia lapsia paremmin sanapainoja ja eroavatko heidän musiikilliset taitonsa. Lisäksi selvitettiin kotona laulamisen yhteyksiä sanapainojen toistoon ja musiikillisiin taitoihin niin kuulovammaisten kuin normaalisti kuulevienkin lasten kohdalla. Tämä tutkimus on osa MULAPAPU-hanketta, jossa selvitetään musiikkitoiminnan ja laulamisen vaikutuksia 0–7-vuotiaiden lasten puheen havaitsemiseen ja tuottoon. Tutkimuksen vastuututkijana toimii Ritva Torppa. Menetelmät. Tutkittavat olivat 3–6-vuotiaita molemminpuolisesti kuulovammaisia lapsia (n=20) ja verrokkina toimivat samanikäiset normaalisti kuulevat lapset (n=21). Kuulovammaisista lapsista puolet käyttivät kahta sisäkorvaistutetta ja puolet joko kahta kuulokojetta tai yhtä sisäkorvaistutetta ja yhtä kuulokojetta. Mittausmenetelminä käytettiin MULAPAPU-hankkeessa kehitettyä epäsanatoistotehtävää sanapainojen toiston tutkimiseksi sekä musiikillisten taitojen kyselylomaketta musiikillisten taitojen tutkimiseksi. Kotona laulamisen määrää kartoitettiin taustatietokyselylomakkeen kotona laulamista koskevien kysymysten avulla. Tulokset ja pohdinta. Verrokkiryhmän lapset toistivat sanapainoja paremmin ja tarkemmin kuin kuulovammaiset lapset sekä sana- että tavutasolla tarkasteltuna. Verrokkiryhmän lapsilla oli myös paremmat musiikilliset taidot kuin kuulovammaisilla lapsilla. Erot olivat suurimmillaan melodiaa ja äänenvoimakkuuksien hallintaa kartoittavassa osiossa. Ainoa yhteys kotona laulamisen ja sanapainojen toiston tai musiikillisten taitojen välillä havaittiin kuulovammaisten lasten oman kotona laulamisen ja musiikillisten taitojen rytmiikkaa koskevan osion välillä. Tulokset kertovat paitsi alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten haasteista havaita ja hallita melodioita ja äänenvoimakkuuksia myös lapsen oman kotona laulamisen tukevan rytmin havaitsemista ja tuottoa, mikä saattaa puolestaan auttaa sanapainojen toistossa ja kielenkehityksen tukemisessa.