Browsing by Author "Nevalainen, Päivi"
Now showing items 1-3 of 3
-
Leikos, Susanna; Tokariev, Anton; Koolen, Ninah; Nevalainen, Päivi; Vanhatalo, Sampsa (2019)Ennenaikainen syntymä on merkittävä riskitekijä lapsen poikkeavalle neurologiselle kehitykselle. Ennenaikaisesti syntyneiden lasten somatosensorisia hermoratoja tutkitaan perinteisesti mittaamalla mediaanushermon sähköisen ärsykkeen herättämiä vasteita aivokuorella (ns. herätevasteita). Tämä vakiintunut menetelmä kuitenkin jättää huomioimatta monia keskoslasten herätevasteille tyypillisiä ominaisuuksia. Tämän työn tavoitteena oli kuvata systemaattisesti kosketuksen tuottamien herätevasteiden piirteitä ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Lisäksi työssä arvioitiin aivokammioverenvuodon aiheuttamia mahdollisia muutoksia herätevasteissa. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 45 aivosähkökäyrää 29 keskosena syntyneeltä lapselta. Lasten keski-ikä mittaushetkellä oli 30.7 gestaatioviikkoa. Kosketusärsyke kohdistui lasten käsiin sekä jalkapohjiin. Vasteet analysoitiin yksittäin suodattamatta signaalia, jolloin myös hitaimmat osat vasteesta saatiin mukaan. Tutkimuksessa todettiin visuaalisesti havaittavat herätevasteet 95%:ssa käsi- ja 83%:ssa jalkaärsykkeen jälkeen. Lisäksi todettiin selvä kehityksellinen muutos sekä vasteen hitaassa että nopeassa komponentissa. Aivokammioverenvuoto ei aiheuttanut merkittävää eroa herätevasteissa ennen gestaatioviikkoa 30. Gestaatioviikon 30 jälkeen havaittiin kuitenkin vasteissa alentuntunut bilateraalisuus niillä lapsilla, joilla oli todettu molemmin puolinen aivokammioverenvuoto. Työ osoittaa, että kosketusärsyke on yksinkertainen tapa tuottaa selkeitä aivokuorelta mitattavia herätevasteita, joissa erottuvat keskosajalle tyypilliset piirteet. Näiden vasteiden tarkempi tutkimus voi jatkossa tarjota työkaluja keskoslasten kliiniseen neurofysiologiseen arvioon.
-
Syvälahti, Timo; Tuiskula, Anna; Nevalainen, Päivi; Metsäranta, Marjo; Haataja, Leena; Vanhatalo, Sampsa; Tokariev, Anton (2024)BACKGROUND: Perinatal asphyxia often leads to hypoxic-ischemic encephalopathy (HIE) with a high risk of neurodevelopmental consequences. While moderate and severe HIE link to high morbidity, less is known about brain effects of perinatal asphyxia with no or only mild HIE. Here, we test the hypothesis that cortical activity networks in the newborn infants show a dose-response to asphyxia. METHODS: We performed EEG recordings for infants with perinatal asphyxia/HIE of varying severity (n = 52) and controls (n = 53) and examined well-established computational metrics of cortical network activity. RESULTS: We found graded alterations in cortical activity networks according to severity of asphyxia/HIE. Furthermore, our findings correlated with early clinical recovery measured by the time to attain full oral feeding. CONCLUSION: We show that both local and large-scale correlated cortical activity are affected by increasing severity of HIE after perinatal asphyxia, suggesting that HIE and perinatal asphyxia are better represented as a continuum rather than the currently used discreet categories. These findings imply that automated computational measures of cortical function may be useful in characterizing the dose effects of adversity in the neonatal brain; such metrics hold promise for benchmarking clinical trials via patient stratification or as early outcome measures.
-
Nyman, Jenna; Mikkonen, Kirsi; Metsäranta, Marjo; Toiviainen-Salo, Sanna; Vanhatalo, Sampsa; Lauronen, Leena; Nevalainen, Päivi (2023)Hypoxisk ischemisk encefalopati (HIE) orsakar både neonatal mortalitet och neurologisk morbiditet. Det är exempelvis en vanlig etiologi för infantilspasmer, andra senare förekommande fokala epilepsier och cerebral pares (CP). Trotts att flera riskfaktorer för epilepsi känns till, kan man inte ännu förutspå vilka individer som utvecklar epilepsi. Denna studie undersöker hur aEEG-bakgrundsåterhämtning och neonatala anfall hos patienter med perinatal HIE förutspår utvecklingen av epilepsi fram till 4-års åldern. Studien undersöker en populationsbaserad kohort på 85 nyfödda, med medelsvår eller svår HIE och vars aEEG påbörjades inom 12 timmar från födseln. I aEEG markerades elektrografiska anfall och bakgrundsaktiviteten graderades som inaktiv, burst-suppression och kontinuerlig med eller utan sömn-vakenhetscykler. Dessa parametrar jämfördes med de nyföddas utfall, vilka definierades som avliden, epilepsi, CP utan samtidig epilepsi och fördelaktigt utfall. Sex barn utvecklade epilepsi i uppföljningen och på individnivå förutspåddes detta bäst av inaktiv aEEG vid 24 timmar och inaktiv aEEG i stunden då anfallen började. På individnivå var därmed aEEG-bakgrundsåterhämtning en bättre parameter för att förutspå senare epilepsi än de nyföddas epileptiska anfall, trotts att båda var kopplade med epilepsi på gruppnivå. Detta resultat är betydande, eftersom tidig diagnos och behandling av epilepsi kan främja en fördelaktig neurologisk utveckling.
Now showing items 1-3 of 3