Browsing by Author "Nuorteva, Paula"

Monikielisen väestön osuus niin koko maailmassa kuin Suomessakin lisääntyy jatkuvasti. Monikieliset lapset muodostavat suhteellisen suuren osan myös puheterapeuttien asiakaskunnasta monilla alueilla. Monikielisyyteen liittyvien kielellisten haasteiden erottaminen erilaisista kielen kehityksen häiriöistä voikin usein olla haastavaa. Monikielisten lasten kielellisen kehityksen ja mahdollisten kielellisten haasteiden arvioiminen perustuu usein yksikielisten lasten mukaan normitettuihin arviointimenetelmiin ja testeihin. Olisikin tärkeää saada lisää tietoa monikielisten lasten tyypillisistä kielen kehityksen piirteistä, jotta voidaan paremmin tunnistaa niistä poikkeavat ilmenemismuodot ja kehityskulut. Varsinkin kouluikäisten monikielisten kielenkehityksestä ja sen arvioinnista löytyy vielä melko vähän tietoa. Erityisesti kielellisen ymmärtämisen arvioiminen voi olla hyödyllinen työkalu monikielisten lasten kielen kehitystä arvioitaessa, koska kielelliseen ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet vaihtelevat monikielisillä eri kielten välillä vähemmän kuin tuottamisen vaikeudet. Kyky noudattaa ohjeita on kielellistä ymmärtämistä sekä työmuistia vaativa taito. Se on olennainen edellytys paitsi monenlaisen arkisen toiminnan kannalta, myös uusien taitojen oppimiselle ja tiedon omaksumiselle. Tässä tutkimuksessa verrattiin 11-vuotiaiden tyypillisesti kehittyneiden moni- ja yksikielisten lasten ohjeiden noudattamista. Lisäksi tarkasteltiin työmuistikapasiteetin, ohjeen pituuden sekä kielellisen kompleksisuuden vaikutusta ohjeiden noudattamiseen. Tutkimukseen osallistui 11 monikielistä lasta sekä 21 yksikielistä verrokkia. Ohjeiden noudattamista mitattiin CELF-5-arviointimenetelmän Ohjeiden noudattaminen -osatestillä. Tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä IBM SPSS Statistics 28 -ohjelman avulla. Monikieliset lapset pärjäsivät tilastollisesti merkitsevästi heikommin kuin yksikieliset ohjeiden noudattamisessa. Työmuistikapasiteetin ja ohjeiden noudattamisen yhteys jäi kuitenkin tämän tutkimuksen pohjalta epävarmaksi. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja eri pituisten ohjeiden osalta, mutta selkeää trendiä esimerkiksi suurenevista eroista ohjeen pidetessä ei löydetty. Käsitteiden määriä tarkastellessa tilastollisesti merkitsevä ero löydettiin ainoastaan ensimmäisessä luokassa, jossa kuvaavia käsitteitä ei käytetty ollenkaan. Tutkimuksen tulos vahvistaa aiempien tutkimusten tarjoamaa käsitystä siitä, että normeja heikompi suoritus ei välttämättä ole viite kielellisistä pulmista, vaan saattaa liittyä tyypilliseen monikielisyyteen kytkeytyvistä haasteista.