Browsing by Author "Nyqvist, Milka"

Joulukuussa 2019 ilmoitettiin Kiinasta löytyneen uusi koronaviruksen muoto, joka sai nimen SARS-CoV-2, eli toiselta nimeltään COVID-19. WHO julisti COVID-19-taudin pandemiaksi 11.3.2020. COVID-19 tartunnan saaneilla esiintyy monenlaisia hengitystieinfektio-oireita, ja infektion yhteydessä on raportoitu oireita myös suun alueella. Tällaisia ovat kemosensoriset häiriöt ja suun limakalvovauriot. Työn tavoitteena oli raportoida COVID-19-infektion yhteydessä makuhäiriöiden ja suun limakalvomuutosten yleisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, kuinka suuri osa limakalvovaurioista voisi olla spesifisti COVID-19-infektion aiheuttamia. Syventävänä työnä tehty tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena englanninkielisistä vertaisarvioiduista kansainvälisistä lääketieteellisistä julkaisuista. Makuhäiriöitä oli COVID-19-positiivisilla potilailla keskimäärin 48,5 %:lla tutkituista. Verrokkiryhmässä makuhäiriötä oli keskimäärin 21,5 %:lla. Makuhäiriöitä esiintyi yhdessä hajuhäiriöiden kanssa keskimäärin 42,1 %:ssa tapauksista. Pysyviä makuhäiriöitä raportoitiin 19 %:lla potilaista. Limakalvovaurioita löydettiin COVID-19-infektion yhteydessä keskimäärin 34 %:lla raportoiduista potilaista. Vaurioita olivat muun muassa rakkulat, haavat/aftat, verenpurkaumat ja verirakkulat. Lisäksi potilailla raportoitiin herpes- ja hiivasieni-infektioita. Limakalvovaurioita raportoitiin kielessä, huulissa, kovassa suulaessa ja kiinnittyneessä ikenessä sekä nielun puolella nielurisoissa. Suun limakalvomuutokset paranivat kaikilla potilailla. Verrattuna aikaisempiin koronavirusepidemioihin on erityisesti COVID-19-pandemiassa kemosensorisia häiriöitä. COVID-19-virus kuitenkin mutatoituu nopeasti, ja uusien varianttien makuhäiriöiden osuudet siten muuttuvat. Tulokset ovat COVID-19-viruksen alkuvaiheista, jolloin kyseessä oli pandemian alkuvaiheen tyypin virukset. Limakalvovauriot olivat melko yleisiä ja niiden esiintyminen vaihteli suuresti. Tämänhetkisten tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida, mitkä limakalvomuutokset olisivat tai eivät varmasti ole COVID-19-viruksen aiheuttamia. Syventävä työ nostaa myös esille etäkonsultaatioiden merkityksen kehittymistä. Niiden osuus on kasvanut COVID-19-pandemian aikana. Etäkonsultaatiot vähentävät taudin leviämistä ja itse tautiin sairastumisen riskiä. Etäkonsultaatioita voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa tautien diagnostiikassa.