Browsing by Author "Ojanen, Aku"

Tutkimus on ns. toiminnankehittämisprojekti, joka selvittää Meilahden päivystyspotilaiden hoidonrajauskäytäntöjä. Lisäksi se pyrkii pohtimaan miksi hoidonrajausten kysyminen potilailta on niin harvinaista ja haastavaa. Tutkimus ottaa myös kantaa huonokuntoisimpien potilaiden hoidonrajausten olemassaoloon ja niiden optimaaliseen tekohetkeen. Aineiston muodostavat Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikan satunnaisotoksena valitut 501 potilasta. Tutkimukseen on otettu potilaita, jotka ovat saapuneet sekä arkipäivinä että viikonlopun päivinä lokakuu-joulukuu 2015 välisenä aikana. Potilaista 52 % on miehiä, ja aineiston keski-ikä on n. 55 vuotta. Päivystyspoliklinikan hoitajat kysyvät alkuhaastattelussa tarvittavat esitiedot ja kirjaavat ne Clinisoft-ohjelmaan. Clinisoftiin kirjataan myös erikoisala sekä päivystyksen tutkimukset ja toimenpiteet. Clinisoft-ohjelmaan lisättiin syyskuussa 2015 oma kohta hoitotahdolle ja verensiirroille. Kirjausvaiheessa potilaat luokiteltiin anestesiologiassa käytetyn ASA-luokituksen mukaan viiteen ryhmään. Kokonaisaineistosta poimittiin 66 huonokuntoista potilasta ASA IV-V luokkiin. Tästä ryhmästä Miranda-potilastietojärjestelmän jälkitar-kastelun perusteella karsittiin pois 18 potilasta (muutettiin ASA-luokitus IV luokkaan III) Clinisoftin puutteellisten tietojen, lievän taudinkuvan tai hyvän yleisvoinnin ja ennusteen vuoksi. Jäljelle jääneiden 48 potilaan asiakirjoista tutkittiin jatkohoitoa sekä hoidonrajauksia ja niiden tekotapaa ja –hetkeä. Vain kahdelle potilaalle kokonaistotoksesta (N = 501) oli tehty merkintä hoitotahdon kysymisestä Clinisoftin perusteella. ASA IV-V-luokkiin kuuluviksi katsottujen ryhmässä hoidonrajauksia oli jälkitarkasteluvaiheessa 29 potilaalla. Vuodeosastolle ryhmän potilaista otettiin 41/48. Leikkauksia tehtiin seitsemälle ja muita invasiivisia toimenpiteitä kuudelle potilaalle. Yleisin hoidonrajaus on DNAR-päätös. Hoitotahto/hoitotestamentti löytyy ryhmästä potilastietojärjestelmän mukaan vain kahdelta potilaalta. Ennen tutkimukseen liittyvää päivystyskäyntiä DNAR-päätös oli nähtävillä vain 11/48 potilaalla ja 2-4 kuukauden tarkastelujakson jälkeen se on nähtävillä 29 potilaalla. Kyseisistä potilaista 11 oli palliatiivisessa hoitolinjassa ennen tutkimukseen liittyvää päivystyskäyntiä ja neljälle palliatiivinen hoitolinja valittiin myöhemmin. ASA IV-V potilaiden ryhmästä tarkasteluvaiheessa helmikuussa 2016 oli kuollut 17 potilasta (35,4 %). Vuodeosastolle otettiin 25 epästabiilia potilasta ilman määritettyjä hoidonrajauksia sisäänottohetkellä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että DNAR-päätöksiä ja muita hoidonrajauspäätöksiä tehdään vasta potilaan perussairauden edettyä terminaalivaiheeseen. Potilaiden itselaatimat hoitotahdot ovat väestössä hyvin harvinaisia eikä näistä ilmeisesti keskustella riittävästi eikä riittävän ajoissa.