Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Pätilä, Tommi"

Sort by: Order: Results:

  • Risk factors for mortality in patients with hypoplastic left heart syndrome after the Norwood procedure 
    Selenius, Sabina; Ilvesvuo, Johanna; Ruotsalainen, Hanna; Mattila, Ilkka; Pätilä, Tommi; Helle, Emmi; Ojala, Tiina (2023)
    BACKGROUND: Several studies have reported mortality risk factors associated with hypoplastic left heart syndrome (HLHS). However, these data are ambiguous and mainly focused on the independent effect of these factors. We examined both the independent and the cumulative effect of preoperative risk factors for poor outcome in patients undergoing the Norwood procedure. Moreover, we studied the risk factors associated with prolonged initial hospital stay in these patients. METHODS: We performed a retrospective national 18-year observational study of preoperative risk factors for one-year, as well as total follow-up mortality or need for transplant in HLHS-patients (N=99) born in Finland between 1 January 2004 and 31 December 2021. RESULTS: Overall, one-year survival was 85.6%. In a multivariable analysis, major extracardiac anomaly and being small for gestational age were significant predictors of one-year mortality or need for transplant. Aortic atresia was a predictor of total follow-up mortality. When analyzing the cumulative effect, the presence of two risk factors was associated with higher mortality. CONCLUSIONS: HLHS remains the defect with the highest procedural risks for mortality in paediatric cardiac surgery. From a prognostic point of view, recognition of independent preoperative risk factors as well as the cumulative effect of risk factors for mortality is essential.
  • Suuhuuhteen aMMP-8-pitoisuuksien muutokset parodontiitin hoidossa 
    Rintamarttunen, Juulia; Keskin, Mutlu; Räisänen, Ismo; Pärnänen, Pirjo; Tervahartiala, Taina; Pätilä, Tommi; Sorsa, Timo (2023)
    Tutkimuksen tarkoitus: Perinteisiin parodontaalisairauksien diagnosointimenetelmiin ja hoidon seurantaan liittyy monia haasteita kuten ientaskumittauksen aiheuttama bakteremia, verenvuotoprosentin epäluotettavuus kudostuhon ennustajana sekä se, että radiologiset tutkimukset tarjoavat tietoa jo tapahtuneesta kudostuhosta. Aktiivinen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) on yksi tärkeimmistä parodontiumin aktiivisen kudostuhon biomarkkereista. Se korreloi hyvin erilaisiin parodontaalisairauksien parametreihin ja on tärkeä merkkiaine parodontaali- ja peri-implantiittisairauksien diagnostiikassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kvantitatiivisen aMMP-8-tuolinvierustestin avulla parodontologisen hoidon vaikutuksia kudostuhon biomerkkiaineen aMMP-8-pitoisuuksiin suhteutettuna kliinisiin indekseihin. Yhtenä hypoteesina oli tutkia, onko sukupuolella mahdollisesti vaikutusta kliinisten indeksien ja aMMP-8-pitoisuuksien hoitovasteeseen. Toisena hypoteesina oli tutkia, onko aMMP-8-positiivisten ja -negatiivisten potilaiden ientaskujen keskimääräisessä paranemisessa mahdollisesti eroja. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimukseen valittiin 27 aikuista vaiheen III/IV (riskiluokka C) parodontiittipotilasta. Kliiniset parodontologiset mittaukset, aMMP-8-tuolinvierustesti ja suuhuuhdenäytteiden Western immunoblot -analyysi tehtiin ennen parodontologista anti-infektiivistä hoitoa sekä yksi kuukausi hoidon jälkeen. Tulokset: Kliiniset parodontologiset indeksit ja aMMP-8-pitoisuudet paranivat merkitsevästi hoidon myötä (p < 0.001). Paranemisessa ei havaittu sukupuolesta aiheutuvia merkitseviä eroja. aMMP-8-pitoisuuksien ja ientaskusyvyyksien välillä oli merkitsevä korrelaatio. MMP-8:n Western immunoblot -analyysi osoitti aMMP-8:n immunoreaktiivisuuden ja aktivaation laskua hoidon seurauksena. Johtopäätökset: Parodontiittipotilaiden kohonneet aMMP-8-pitoisuudet suuhuuhteessa ja niiden korrelaatio ientaskusyvyyksiin sekä aMMP-8-pitoisuuksien merkittävä lasku parodontologisen hoidon myötä riippumatta potilaan sukupuolesta tukevat aMMP-8-tuolinvierustestin hyötyä parodontaalisairauksien reaaliaikaisessa diagnostiikassa sekä parodontiitin hoidon arvioinnissa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO