Browsing by Author "Pakarinen, Matti"

Tausta Perioperatiivisen hoidon kehittämisen tärkeimpiä tavoitteita ovat leikkauksen jälkeisen osastojakson lyheneminen, leikkaukseen liittyvien komplikaatioiden väheneminen, alhaisemmat hoidosta aiheutuvat kustannukset ja syöpäpotilaita hoidettaessa parempi onkologinen hoitotulos. ERAS (Enhanced Recovery After Surgery) on protokolla näyttöön perustuvista, multimodaalisista pre-, peri- ja postoperatiivisista toimintamalleista, joiden tavoitteena on optimoida potilaan perioperatiivinen hoito. Viimeisin ERAS-suositus paksusuolikirurgisen potilaan hoidosta julkaistiin 2018 ja se koostuu 24 osatekijästä. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet yksittäisten ERAS-osatekijöiden roolin selvittämiseen, mutta selvää näyttöä tekijöistä, jotka ennustaisivat protokollan epäonnistumista kokonaisuutena ei ole. Myös ERAS-ohjelman mukaisesti hoidetun paksusuolikirurgisen potilaan komplikaatioriskin ennustaminen on toistaiseksi vaikeaa, sillä käyttökelpoisten algoritmien kehittäminen on työlästä. Aineisto ja menetelmät Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vatsakeskukseen kuuluvassa Jorvin sairaalassa suoritetaan vuosittain noin 500 paksusuoliresektiota. 2017 Jorviin perustettiin moniammatillinen ERAS-työryhmä ja sen laatima päivitetty paksusuolikirurgisen potilaan ERAS-protokolla otettiin käyttöön. Kävimme retrospektiivisesti läpi kaikkien (N=969) kesäkuun 2017 ja kesäkuun 2019 välillä elektiivisesti leikattujen yli 18-vuotiaiden paksusuoliresektio potilaiden potilaskertomustekstit. Löydökset ja pohdinta Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää retrospektiivisesti kerätyn aineiston pohjalta ERAS-protokollan toteutumattomuutta ja heikkoa komplianssia ennustavia tekijöitä elektiivisillä paksusuolileikkauspotilailla. Lisäksi selvitimme leikkauksen jälkeistä suolilamaa ja suolisauman pettämistä ennustavia tekijöitä. Nykyiset perioperatiivista mortaliteettia ja morbiditeettia ennustavat riskilaskurit ovat osoittautuneet epätarkoiksi ja yliarvioivat paksusuolikirurgiaan liittyviä riskejä. Tuoreen tutkimustiedon kerääminen hoitojen kehittyessä on keskeistä, jotta hoitoon liittyvät päätökset voidaan tehdä tuoreimman tiedon pohjalta. Aiemman kirjallisuuden pohjalta tiedetään yli 70 % ERAS-komplianssin liittyvän pienempään komplikaatioriskiin ja lyhyempään leikkauksen jälkeiseen sairaalahoitojaksoon, joten käytimme tätä raja-arvona onnistuneelle ERAS ohjelman toteutumiselle. Tutkimuksemme varsinaiset tulokset esitellään tarkemmin virallisessa tutkielmassa.