Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Palosuo, Kati"

Sort by: Order: Results:

  • Nieminen, Otso; Palosuo, Kati; Kukkonen, Kaarina; Mäkelä, Mika (2022)
    Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Lääketieteen koulutusohjelma Opintosuunta: Lääketieteen lisensiaatti Tekijä: Otso Nieminen Työn nimi: Molecular allergy diagnostics in predicting oral cow’s milk challenge outcome in Finnish children Työn laji: Vertaisarvioitu artikkeli Kuukausi ja vuosi: Tammikuu 2023 Sivumäärä: Seitsemän Avainsanat: Cow’s milk allergy, milk, IgE, molecular allergy diagnostics, oral food challenge Säilytyspaikka: TUHAT ja IngentaConnect Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tausta Maitoallergian diagnosoimiseen tarvitaan ruoka-ainealtistuksia, joiden toteuttaminen vaatii paljon resursseja. Altistustarpeen vähentämiseksi tässä työssä määritettiin altistustulosta ennustavat viitearvot maidon ja sen pääallergeenien spesifiselle IgE:lle. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Yhteensä 135 maitoallergiseksi epäiltyä lasta altistettiin avoimesti kuumentamattomalla lehmänmaidolla (mediaani-ikä 1,8 vuotta). Altistustuloksia verrattiin mitattuihin maidon ja sen allergeenien kaseiinin, alfa-laktalbumiinin, beta-laktoglobuliinin ja naudan seerumialbumiinin spesifeihin IgE-vasta-ainetasoihin. Tulokset Viisi altistusta jätettiin tutkimuksesta pois puhtaasti subjektiivisten oireiden vuoksi. Jäljelle jäävistä 130 altistuksesta 98 (75 %) oli positiivisia. Yhdenkään allergeenispesifisen IgE:n erottelykyky ei ollut maidolle spesifistä IgE:tä parempi. 1–2-vuotiaiden lasten erottelukykykäyrässä maidolle spesifisen IgE:n taso 6,30 kU/l ennusti positiivista altistustulosta 94 %:n tarkkuudella ja 33 %:n herkkyydellä. 3–14-vuotiaiden lasten osalta taso 13,9 kU/l ennusti positiivista altistustulosta 93 %:n tarkkuudella ja 25 %:n herkkyydellä. Keskivaikean tai vaikean reaktion saaneilla lapsilla oli korkeammat spesifisen IgE:n tasot maidolle, alfa-laktalbumiinille ja naudan seerumialbumiinille verrattuna lievän reaktion saaneisiin lapsiin. Pohdinta tutkimustulosten merkityksestä Molekyyliallergologiset tutkimusmenetelmät eivät osoittautuneet perinteistä maidolle spesifisen IgE:n määrittämistä paremmaksi keinoksi ennustaa avoimen maitoaltistuksen tulosta. Tutkimuksen ansiosta suomalaisille lapsille on luotu kliiniseen käyttöön soveltuvat raja-arvot, joiden ylittyessä lapsi voidaan jättää altistamatta, mikäli myös kliiniset esitiedot tukevat tätä päätöstä. Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystä, ettei altistuksessa mahdollisesti ilmenevän allergisen reaktion vakavuutta voi luotettavasti ennustaa spesifisen IgE:n avulla.