Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Persson, Laura"

Sort by: Order: Results:

  • Persson, Laura (2022)
    Vestibulaarischwannooma (VS) on 8. aivohermon eli kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen kasvain. Kyseessä on harvinainen kasvain, jonka ilmaantuvuus on kasvussa. VS:n aiheuttamia oireita ovat toispuolinen kuulonalenema, tinnitus, huimaus sekä tasapainovaikeudet. Hoitovaihtoehtoina ovat aktiivihoito ja aktiiviseuranta. Aktiivihoidon mahdollisuuksia ovat kirurgia ja sädehoito, monelle potilaalle kuitenkin riittää seuranta, eikä toimenpiteitä tarvita. VS:n etiologia on suurelta osin epäselvä. Yleisesti hyväksyttyjä taustatekijöitä on tunnistettu kaksi: neurofibromatoosi 2-oireyhtymä sekä ionisoivalle säteilylle altistuminen. Nämä kattavat kuitenkin vain pienen osan VS-tapauksista. Virusinfektioiden on osoitettu vaikuttavan useiden pahanlaatuisten kasvainten kehitykseen. Osa samoista mekanismeista voi toimia myös hyvänlaatuisten kasvainten kehityksessä ja yhdeksi VS:n mahdolliseksi etiologiaksi onkin ehdotettu virusinfektioita. Tämän tutkielman tarkoituksena oli: 1. perehtyä VS:aan kasvaimena ja 2. tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus koskien VS:n virusetiologiaa. Systemaattinen kirjallisuushaku Ovid Medline-tietokannassa tuotti 3 alkuperäisjulkaisua ja lisäksi myöhemmässä vaiheessa vapaasanahaulla löytyi vielä yksi uusi indeksoimaton julkaisu. Yksi julkaisuista käsitteli vain HERV-K-viruksia. Kaksi julkaisuista käsitteli herpesryhmän viruksia. Yksi julkaisuista käsitteli viruksia laajemmin kattaen käytännössä kaikki tunnetut virukset. Kahdessa julkaisussa useista VS-näytteistä löydettiin HERV-K-ryhmän virusten genomeja ja toisessa näistä lisäksi osia Epstein-Barr-viruksen (EBV) genomista. Lisäksi HERV-K-virusten geenien ekspression todettiin lisääntyneen. Löydöksen merkitys on epäselvä. HERV-K-aktivaatio voi olla aktiivinen toimija VS:n synnyssä tai aktivoitua sekundaarisena muutoksena muiden signalointireittien muutoksille, jotka aikaansaavat kasvaimen kehittymisen. Sen sijaan EBV-genomien osia löytyi vain kahdesta VS-näytteestä, ja ne olivat lyhyitä pätkiä eri puolilta genomia. Niinpä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että EBV:llä olisi rooli VS:n synnyssä.