Browsing by Author "Pesonen, Pentti"

COVID-19-pandemian vauhdittamana etävastaanotoista on tullut pysyvä osa lasten ja nuorten sairauksien polikliinistä hoitoa. Tässä rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin HUSin lasten ja nuorten suurimpien yksiköiden etävastaanottojen hyödyntämistä. Aineisto koostui ensimmäisen viiden kuukauden laskutettavista lääkäreiden poliklinikkakontakteista vuosilta 2021 ja 2022. Myös hoitajalakon vaikutusta etävastaanottojen toteutumiseen tutkittiin. Tutkimusajanjaksolla lääkäreiden lähi- ja etävastaanottoja oli yhteensä 16 666 (2021) ja 16 340 (2022), joista etävastaanottoja (videovastaanotot ja etäseurannat) oli 5,6 % (2021) ja 6,7 % (2022). Yhteensä joka kolmas lasten ja nuorten polikliininen lääkärikontakti HUSissa tapahtuu etänä. Etävastaanottojen määrä lisääntyi vuodessa 18,4 % samalla kun etäkontaktien määrä väheni vuodessa 17,8%. Etävastaanottoja käytettiin eniten lastenkardiologialla ja - endokrinologialla, joilla etävastaanottojen osuus kaikista käynneistä (vastaanotot ja etäkontaktit) vuonna 2022 oli 14,8 % ja 10,4 %. Hoitajalakon aikana vastaanottojen kokonaismäärä väheni, kun taas etävastaanottojen määrä lisääntyi. Etävastaanottoja hyödynnetään eniten sairauksissa, joiden hoidossa käytetään teknologiaa, esimerkiksi tahdistimia ja insuliinipumppuja. Etäkontaktien ja -vastaanottojen soveltaminen on onnistunut parhaiten pitkäaikaista tai pysyvää seurantaa vaativien potilaiden hoidossa. Tulevaisuudessa potentiaalia etävastaanottojen lisäämiseen on erityisesti käynneissä, joissa potilaan fyysisellä tutkimisella ei saavuteta lisähyötyä kuten kastelun tai neurologian tiettyjen osa-alueiden tapauksessa. Lisää tutkimusta etävastaanotoista kuitenkin tarvitaan.