Browsing by Author "Polvi, Jasmiina"

Tavoitteet: D-vitamiinin on ehdotettu olevan yksi mahdollinen ympäristötekijä mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä. D-vitamiini osallistuu aivoissa hermosolujen muodostumiseen ja erilaistumiseen sekä joidenkin geenien säätelyyn. Lisäksi mielenterveyden häiriöistä, kuten autismikirjon häiriöstä, kärsivillä lapsilla on havaittu olevan ikätovereitaan alhaisempi seerumin D-vitamiinitaso. Muutamassa tutkimuksessa on verrattu lasten D-vitamiinitasoja ja eksternalisoivia eli ulospäin suuntautuneita ja internalisoivia eli sisäänpäin suuntautuneita oireita, eivätkä tulokset ole olleet systemaattisia. Interventiotutkimuksissa esimerkiksi autismikirjon häiriön oireita on onnistuttu lieventämään ravitsemussuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisän käytöllä. Aiempaa interventiotutkimusta ei-kliinisessä lapsipopulaatiossa D-vitamiinilisän vaikutuksista ei ole. Menetelmät: Tutkimuksen otos on osa suomalaisen VIDI (Vitamin D Intervention in Infants) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitu kaksoissokkokoeasetelmallinen interventiotutkimus. Kontrolliryhmä sai kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi asti pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisen annoksen (10 µg) D-vitamiinilisää päivittäin, interventioryhmän saadessa kolminkertaisen annoksen (30 µg). Lasten eksternalisoivia ja internalisoivia oireita kartoitettiin kaksivuotiaana vanhempien täyttämällä ITSEA (Infant-Toddler Social and Emotional Scale) -lomakkeella. Tarkoituksena oli tutkia eroavatko D-vitamiinilisää enemmän saaneitten lasten eksternalisoivien ja internalisoivien oireiden määrät kontrolliryhmästä. Ryhmien väliset tarkastelut tehtiin myös sukupuolille erikseen, sillä eksternalisoivissa ja internalisoivissa oireissa tiedetään ilmenevän eroja sukupuolten välillä. Tulokset ja johtopäätökset: Interventio- ja kontrolliryhmän lasten eksternalisoivien ja internalisoivien oireiden määrät eivät eronneet toisistaan kahden vuoden iässä. Tulos viittaa siihen, ettei tämänhetkisiä ravitsemussuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisän määrällä saavuteta hyötyjä suhteessa kaksivuotiaiden lasten psykologisiin tekijöihin. Poikien kohdalla ilmeni heikko yhteys suuremman D-vitamiinilisän määrän ja korkeamman eksternalisoivien oireiden määrän välillä. Aikaisemmissa interventiotutkimuksissa D-vitamiinilisän vaikutus on ollut päinvastainen, mutta koehenkilöillä on ollut diagnosoidun autismikirjon häiriön lisäksi matala veren seerumin D-vitamiinitaso ennen D-vitamiini-interventiota. Korkeamman D-vitamiinilisän määrän mahdolliset haitalliset vaikutukset poikien eksternalisoiviin oireisiin kaipaavat lisäselvitystä.