Browsing by Author "Puhakka, Jani"

Tutkimuksessa selvitettiin mini-invasiivisen ultraäänimenetelmän käytettävyyttä rustovaurioiden ja nivelrikkomuutosten diagnostiikassa olkanivelen niveltähystyksen yhteydessä. Aikaisemmin vastaavia ultraäänimittauksia on tehty laboratorio-olosuhteissa eläinten nivelnäytteistä ja ihmisen polvinivelen tähystystutkimuksissa. Olkapään tähystyksen aikana tehtiin nivelrustovaurioiden luokittelu International Cartilage Repair Societyn (ICRS) mukaan sekä ultraäänikuvantaminen määrätyistä mittauskohdista. Vastaavista kohdista selvitettiin magneettikuvan perusteella näkyvät rustovauriot. Ultraäänisignaalista laskettiin heijastuskerroin (R), integroitu heijastuskerroin taajuustasossa (IRC), pinnankarheus (URI) ja integroitu takaisinsirontakerroin (AIB). Tilastollisessa vertailussa havaittiin merkittävä negatiivinen korrelaatio ICRS–rustovaurioluokkien ja heijastuskertoimen (Spearman's correlation test, r = -0.444, p = 0.023) sekä integroidun heijastuskertoimen välillä (r = -0.426, p=0.03). Vaurioituneessa rustossa ultraääniparametri R oli pienempi kuin ehjässä kudoksessa (Mann-Whitney U-test, p = 0.033), samoin myös parametri IRC (p = 0.043). Ultraäänimenetelmä paljasti hyvin myös rustonalaisia rakenteita ja mahdollisti rustovauriosyvyyden määrittämisen. Ultraäänikuvantaminen tarjoaa menetelmän ruston ja ruston alaisen luun tarkkaan rakenteellisten muutosten selvittämiseen. Jatkossa menetelmää voidaan kehittää myös kliiniseen käyttöön, jolloin se voi parantaa rustovauriodiagnostiikkaa ja rustovaurion korjauskudoksen seurantaa.