Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Räisänen, Ismo"

Sort by: Order: Results:

  • Risk factors for preperiodontitis in adolescents 
    Räisänen, Ismo (2018)
    Aim: To find out how different patient-related risk indicators might be associated with the odds of developing preperiodontitis in adolescents. Materials and methods: This cross-sectional study used total of 210 Finnish individuals (118 boys / 92 girls, aged 15-16). A specially trained dentist performed clinical examinations. Measurements included periodontal indexes (bleeding on probing, visible plaque index, root calculus and probing depth), smoking status, periodontal bacteria (Aggregatibacter actinomycetemcomitans, Porphyromonas gingivalis, Tannerella forsythia, Prevotella intermedia, Prevotella nigrescens and Treponema denticola) and salivary periodontal biomarkers (MMP-8, PMN elastase, protein, albumin, IgA, IgG, and IgM). Results were analyzed by logistic regression and Mann-Whitney U test. Results: The main finding of this study was that preperiodontitis in adolescents was statistically significantly associated with elevated salivary MMP-8 but not with PMN elastase. Also, adolescents with preperiodontitis had statistically significantly higher levels of bleeding on probing, root calculus and dental plaque than adolescents without preperiodontitis. Conclusions: We suggest that the main risk factor for preperiodontitis in adolescents is the (partly calcified) dysbiotic bacterial biofilm which leads to gingival inflammation and ≥ 4 mm periodontal pockets (through interaction with the immune defences of the host). This proinflammatory preperiodontitis stage is reflected as elevated salivary MMP-8.
  • Suuhuuhteen aMMP-8-pitoisuuksien muutokset parodontiitin hoidossa 
    Rintamarttunen, Juulia; Keskin, Mutlu; Räisänen, Ismo; Pärnänen, Pirjo; Tervahartiala, Taina; Pätilä, Tommi; Sorsa, Timo (2023)
    Tutkimuksen tarkoitus: Perinteisiin parodontaalisairauksien diagnosointimenetelmiin ja hoidon seurantaan liittyy monia haasteita kuten ientaskumittauksen aiheuttama bakteremia, verenvuotoprosentin epäluotettavuus kudostuhon ennustajana sekä se, että radiologiset tutkimukset tarjoavat tietoa jo tapahtuneesta kudostuhosta. Aktiivinen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) on yksi tärkeimmistä parodontiumin aktiivisen kudostuhon biomarkkereista. Se korreloi hyvin erilaisiin parodontaalisairauksien parametreihin ja on tärkeä merkkiaine parodontaali- ja peri-implantiittisairauksien diagnostiikassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kvantitatiivisen aMMP-8-tuolinvierustestin avulla parodontologisen hoidon vaikutuksia kudostuhon biomerkkiaineen aMMP-8-pitoisuuksiin suhteutettuna kliinisiin indekseihin. Yhtenä hypoteesina oli tutkia, onko sukupuolella mahdollisesti vaikutusta kliinisten indeksien ja aMMP-8-pitoisuuksien hoitovasteeseen. Toisena hypoteesina oli tutkia, onko aMMP-8-positiivisten ja -negatiivisten potilaiden ientaskujen keskimääräisessä paranemisessa mahdollisesti eroja. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimukseen valittiin 27 aikuista vaiheen III/IV (riskiluokka C) parodontiittipotilasta. Kliiniset parodontologiset mittaukset, aMMP-8-tuolinvierustesti ja suuhuuhdenäytteiden Western immunoblot -analyysi tehtiin ennen parodontologista anti-infektiivistä hoitoa sekä yksi kuukausi hoidon jälkeen. Tulokset: Kliiniset parodontologiset indeksit ja aMMP-8-pitoisuudet paranivat merkitsevästi hoidon myötä (p < 0.001). Paranemisessa ei havaittu sukupuolesta aiheutuvia merkitseviä eroja. aMMP-8-pitoisuuksien ja ientaskusyvyyksien välillä oli merkitsevä korrelaatio. MMP-8:n Western immunoblot -analyysi osoitti aMMP-8:n immunoreaktiivisuuden ja aktivaation laskua hoidon seurauksena. Johtopäätökset: Parodontiittipotilaiden kohonneet aMMP-8-pitoisuudet suuhuuhteessa ja niiden korrelaatio ientaskusyvyyksiin sekä aMMP-8-pitoisuuksien merkittävä lasku parodontologisen hoidon myötä riippumatta potilaan sukupuolesta tukevat aMMP-8-tuolinvierustestin hyötyä parodontaalisairauksien reaaliaikaisessa diagnostiikassa sekä parodontiitin hoidon arvioinnissa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO