Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ranki, Annamari"

Sort by: Order: Results:

  • Eränkö, Elina; Ilander, Mette; Tuomiranta, Mirja; Mäkitie, Antti; Klemetti, Paula; Mustjoki, Satu; Hannula-Jouppi, Katariina; Ranki, Annamari (2018)
    Nethertonin syndrooma (NS) on harvinainen, henkeä uhkaava peittyvästi periytyvä ihotauti. Mutaatiot SPINK5-geenissä johtavat LEKTI-proteiinin puutokseen ihon orvaskedessä, mikä johtaa vakavaan ihon läpäisyesteen häiriöön. NS-potilailla on toistuvia bakteeri-infektioita, jotka ovat erityisen vaikeita vastasyntyneillä. Heillä on atooppisen ihottuman kaltainen ihon tulehdus, useita vaikeita allergioita ja astmaa. NS:ään ei ole parantavaa hoitoa vaan hoito on oireenmukainen. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää aiempaa tarkemmin mahdollisia puutoksia ja toiminnallisia muutoksia NS-potilaiden (n=11) lymfosyyttien alaluokissa. Lisäksi selvitin muutosten yhteyttä potilaiden infektioiden määrään ja antibioottikuurien tarpeeseen. Selvitimme myös suonensisäisesti annetun immunoglobuliinihoidon (IVIG) vaikutusta potilaiden oireisiin sekä lymfosyyttien alaluokkiin. Koska LEKTI-proteiini ilmentyy myös kateenkorvassa, selvitimme sen ja elimistön immuunivasteen kannalta keskeisen AIRE-proteiinin keskinäistä ilmentymistä normaalissa kateenkorvassa. Potilailla oli useita poikkeavuuksia lymfosyyttien alaluokkien ilmiasuissa sekä toiminnassa. Osa näistä poikkeavuuksista korreloi infektioiden ja antibioottikuurien määrän kanssa. IVIG-hoito korjasi osaa näistä poikkeavuuksista ja lisäksi helpotti ihon kutinaa ja punoitusta, allergisia oireita, ruokatorven refluksisairautta sekä lisäsi hiustenkasvua. LEKTI ilmeni terveillä verrokeilla kateenkorvassa lähellä AIRE-positiivisia epiteliaalisia soluja, mikä viittaa siihen, että proteiinilla voisi olla rooli T-solujen kypsymisessä kateenkorvassa. Tutkimus vahvistaa NS-potilaiden runsaiden infektioiden liittyvän immuunipuutokseen sekä potilaiden hyötyvän IVIG-hoidosta.
  • Naskali, Emmi; Kluger, Nicolas; Ranki, Annamari; Dettmer, Katja; Oefner, Peter; Pereira, Pedro; Krohn, Kai; Auvinen, Petri (2018)
    APECED eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia on suomalaiseen tautiperimään kuuluva harvinainen perinnöllinen sairaus, jonka oireita ovat suun krooninen hiivatulehdus ja useat autoimmuunisairaudet. Lisäksi APECED-potilailla on tutkimuksissa havaittu useita elimistön entsyymejä vastaan toimivia autovasta-aineita verenkierrossaan. Esimerkiksi suolistoon ja mielialaan vaikuttavan serotoniinin aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä entsyymejä, aromaatinen L-aminohappodekarboksylaasi (AADC) ja tryptofaanihydroksylaasi (TPH), kohtaan on löydetty vasta-aineita APECED-potilailta. Aiemmissa tutkimuksissa nämä vasta-aineet on liitetty myös suoliston enteroendokriinisolujen puuttumiseen, jotka normaalisti tuottavat suolistossa noin 95% koko elimistön serotoniinista ja yleisen käsityksen vastaisesti vain pieni osa tuotetaan keskushermostossa. Tässä tutkimuksessa keskityimme APECED-potilaiden suolisto- ja mielialaoireisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää potilaiden veren serotoniinin, serotoniiniaineenvaihdunnan entsyymien sekä AADC- ja TPH-autovasta-aineiden pitoisuuksien välistä yhteyttä suolisto- ja mielialaoireisiin. Tutkimukseen osallistui 37 suomalaista APECED-potilasta potilasyhdistyksen kautta. Verinäytteet kerättiin potilailta heidän noudatettuaan vuorokauden ajan vähäserotoniinista ruokavaliota. Samassa yhteydessä potilaita pyydettiin täyttämään oirekysely, jossa kartoitettiin masennusoireita sekä vaikeaa ummetusta ja ripulia. Potilaista 26 suoritti molemmat tutkimuksen osat. Verinäytteiden vasta-ainetasot mitattiin ELISA-menetelmällä omassa laboratoriossamme. Serotoniinin ja kahdentoista muun serotoniiniaineenvaihdunnan metaboliitin tasot tutkittiin massaspektrometrialla yhteistyökumppanimme professori Oefnerin laboratoriossa (Institut für Funktionelle Genomik) Regensburgin yliopistossa Saksassa. Yhteistyössä professori Petri Auvisen tutkimusryhmän kanssa analysoitiin aiemmin potilaista kerättyjen ulostenäytteiden mikrobiomi. Tutkimuksen tuloksena havaitsimme tilastollisesti merkittävän yhteyden APECED-potilaiden matalien serotoniinitasojen ja veren TPH-autovasta-aineiden välillä. Lisäksi veren mataliin serotoniinitasoihin liittyi myös enemmän potilaiden kokemaa ummetusta. Masennusoireilla sekä AADC-autovasta-aineilla emme havainneet selkeää yhteyttä muihin muuttujiin. APECED-potilaiden suolistobakteereissa oli yliedustettuina Shigella- ja Escherichia- ryhmien bakteereita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että APECED-potilailla serotoniinitasot ovat normaalia matalammat johtuen enteroendokriinisolujen puuttumisesta ja tämä on yhteydessä sekä ummetusoireisiin että TPH-autovasta-aineiden esiintymiseen. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitettiin yhteys matalien serotoniinitasojen ja vaikeiden ummetusoireiden välillä APECED-potilailla. Myös suoliston mikrobiomilla on osoitettu olevan vaikutus serotoniiniaineenvaihduntaan.