Browsing by Author "Rantala, Silja"

Tutkielman tavoitteena on selvittää silmän suonikalvon uudissuonten kasvustoa estävien lääkkeiden (anti-vascular endothelial growth factor, VEGF) vaikutusta näöntarkkuuteen ja verkkokalvon paksuuteen silmänpohjan kosteaa ikärappeumaa (neovascular age-related macular degeneration, nAMD) sairastavilla henkilöillä 6-8 vuoden seurannan aikana. Lisäksi selvitetään VEGF-lääkeinjektioiden vaikutusta näöntarkkuuteen ja verkkokalvon paksuuteen eri potilasryhmillä, jotka on jaoteltu käytettävän lääkityksen mukaan. Erityisesti halutaan tietää, onko aflibersepti bevasitsumabia parempi säilyttämään näöntarkkuus. Tutkielman potilasaineisto on analysoitu retrospektiivisesti. Tutkimusaineisto koostuu 48:sta potilasjärjestelmästä järjestyksessä valitusta potilaasta, joilla on todettu nAMD, ja jotka ovat olleet seurannassa vähintään 6 vuotta. Potilaita hoidettiin lasiaiseen annetuin lääkeinjektioin keskimäärin 1-2 kuukauden välein niin kauan kun potilaalla oli nAMD:n merkkejä. Lääkeaineina käytettiin bevasitsumabia (Avastin®; Roche Pharma AG), afliberseptia (Eylea®; Bayer AG) ja ranibitsumabia (Lucentis®; Novartis Pharma GmbH). Afliberseptilla hoidettiin niitä potilaita, joiden hoidoksi bevasitsumabi ei tehonnut. Näöntarkkuus mitattiin ETDRS-taulun avulla ja verkkokalvon paksuus sekä verkkokalvon alaisen nesteen määrä mitattiin Optical Coherence Tomography (OCT) -laitteella (Heidelberg Spectralis). Näöntarkkuus aleni kaikilla potilailla seurantajakson aikana 0,02 Snellen desimaalilukua (+0.07 logMAR). Verkkokalvon paksuus aleni keskimäärin 167μm. Lääkkeenvaihtoryhmän potilailla pelkällä bevasitsumabilla näöntarkkuus parani 0,03 Snellen desimaalia (-0,02 logMAR). Verkkokalvon paksuus aleni 58μm. Afliberseptilla näöntarkkuus aleni lääkkeenvaihdosta seurantajakson loppuarvoon 0,04 Snellen desimaalia (+0,08 logMAR). Verkkokalvon paksuus aleni 144 μm. Tulosten perusteella verkkokalvon paksuuden alenema afliberseptilla ei selkeästi heijastunut näöntarkkuuden paranemisena.