Browsing by Author "Saarinen, Susa"

Pään ja kaulan alueen kyhmyjen diagnostiikkaan käytetään usein ohutneulanäytettä. Neulanäyte auttaa todennäköiseen diagnoosiin pääsyä ja hoidon suunnittelua. Ohutneulanäytteen hyötyä heikentävät riittämättömät näytteet sekä menetelmän matala herkkyys etenkin sylkirauhaskasvainten diagnostiikassa, jolloin hyvänlaatuinen näyte ei poissulje syövän mahdollisuutta. Paksummalla neulalla otettu paksuneulabiopsia on ohutneulanäytettä kajoavampi toimenpide, mutta sillä on osoitettu olevan parempi herkkyys kasvaimen pahanlaatuisuuden osoittamisessa. HUS:ssa paksuneulabiopsia on otettu käyttöön sylkirauhaskasvainten diagnostiikassa vuonna 2019. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme HUS:n Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilta yhden vuoden aikana (v 2021) tilattujen paksuneulabiopsioiden tuloksia. Aineisto koostuu yhteensä 109 potilasta, joista 87:ltä otettiin paksuneulabiopsia sylkirauhasesta, 22:lta muualta kaulan alueelta. Noin 40 % aineiston potilaista leikattiin, jolloin saatiin selville kasvaimen lopullinen histologia ja pystyttiin vertamaan sitä paksuneulabiopsian vastaukseen. Histologisesti vahvistettuja sylkirauhaskasvaimia oli 32, joista yksi hyvänlaatuiseksi arvioitu kasvain paljastui pahanlaatuiseksi. Kaksi muuta neulanäytettä, joista kasvain paljastui leikkauspreparaatissa syöväksi, arvioitiin ensisijaisesti hyvänlaatuiseksi, mutta pahanlaatuisuuden mahdollisuutta ei voitu biopsiamateriaalin perusteella täysin poissulkea. Lisäksi kolmessa tapauksessa neulanäyte arvioitiin ei-neoplastisiksi muutokseksi, mutta histologiassa paljastui kasvain. Menetelmän herkkyys pahanlaatuisen sylkirauhasperäisen kasvaimen erottamiseen on aineistomme mukaan 85,7 %, tarkkuus 100 %. Kaulan kyhmyjen pahanlaatuisten kasvainten erottamisessa oli yksi väärä hyvänlaatuinen ja yksi väärä pahanlaatuinen löydös; herkkyys oli 75 %, tarkkuus 80 %. Aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten tapaan tämän tutkimuksen tuloksien perusteella paksuneulabiopsia vaikuttaisi ohutneulabiopsiaa luotettavammalta diagnostiikan välineeltä etenkin herkkyyden osalta. Vääriä hyvänlaatuisia vastauksia kuitenkin esiintyy, eikä näihin tule nojata liian vahvasti kliinisessä päätöksenteossa. Tutkimuksen aineisto on kuitenkin pieni ja tutkimusta jatketaan suuremmalla aineistolla.