Browsing by Author "Seppä, Venla"

Depressio on vakava mielenterveyden häiriö, josta kärsii arviolta viisi prosenttia maailman aikuisväestöstä. Nykyiset, yleisesti käytetyt antidepressantit ovat hyödyllisiä työkaluja depressiivisten oireyhtymien hoidossa, mutta ne tehoavat vain noin kahteen kolmannekseen potilaista. Lisäksi niiden annostelun ja terapeuttisen vasteen välinen, jopa viikkojen mittainen viive tekee niistä hyödyttömiä akuuttien masennusoireiden hoidossa. Viime vuosina aivojen glutamaattia välittäjäaineenaan käyttävän signalointijärjestelmän metabotrooppisia reseptoreita eli mGlu-reseptoreita on tutkittu mahdollisena uusien antidepressanttien vaikutuskohtana. Useat koe-eläimillä suoritetut tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että tyyppien 2 ja 3 mGlu-reseptorien antagonismi voisi tuottaa nopean ja tehokkaan antidepressiivisen vasteen ilman merkittäviä haittavaikutuksia, joita samoin vaikuttava, tehokkaaksi mutta verrattain toksiseksi antidepressantiksi todettu ketamiini aiheuttaa. Näin ollen mGlu2/3-reseptorien antagonistit voisivat olla merkittävä edistysaskel uusien, entistä tehokkaampien depression hoitokeinojen kehittelyssä. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään mGlu2/3-reseptorien LY341495-antagonistin pitkäaikaisvaikutuksia hiirten stressireaktioihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin yleisesti koe-eläinten masennusmallina käytettävää pakotettua uintitestiä (forced swim test) sekä immunohistokemiallisia värjäyksiä, joiden avulla LY341495:n antidepressiivisiä vaikutuksia arvioitiin vuorokausi sen annostelun jälkeen. Tuloksissa antagonistilla ei havaittu tilastollisesti merkittävää vaikutusta hiirten kokeman stressireaktion voimakkuuteen. Aiempien, päinvastaisia tuloksia antaneiden tutkimusten valossa lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ennen kuin antagonistin mahdollisuutta antidepressanttina voidaan poissulkea kokonaan.