Browsing by Author "Sippola, Salla"

Tavoitteet: Tutkimuksessa selvitettiin Turun ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaurheilijoiden psyykkisen rasittuneisuuden ja minäkuvan yhteyttä kilpailutilanteessa koettuun suoriutumiseen. Lisäksi selvitettiin psyykkisen rasittuneisuuden esiintyvyyttä sukupuolen, yksilö- ja joukkuelajien sekä yksittäisten urheilulajien välillä. Menetelmät: Tutkimuksen aineisto on osa pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Jyväskylän yliopiston kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa MAPS-Q tutkimusta (Multidisciplinary Assessment of Preparedness in Sport Questionnaire). Aineiston keruu on toteutettu sähköisenä Webropol-kyselynä. Tutkimukseen valikoitui 114 urheilijaa. Tässä tutkimuksessa käytettiin psyykkisen rasittuneisuuden kyselyä sekä psyykkisten taitojen kyselylomakkeesta minäkuvaa ja kilpailutilanteessa suoriutumista koskevaa väittämää. Kontrolloitavina muuttujina hyödynnettiin sukupuoli ja urheilumuoto (joukkue/yksilö). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin lineaaristen mallien avulla. Urheilumuodon ja sukupuolten välistä eroavaisuutta urheilijan minäkuvassa sekä psyykkisessä rasittuneisuudessa tarkasteltiin khiin neliö -testin sekä posthoc -vertailujen avulla. Tulokset: Psyykkinen rasittuneisuus oli yhteydessä kilpailutilanteessa suoriutumiseen: mitä korkeammat rasittuneisuuden pisteet olivat, sitä heikompi oli urheilijan koettu suoriutuminen kilpailutilanteessa. Kilpailutilanteessa koettu suoriutuminen oli yhteydessä urheilijan minäkuvaan: myönteinen minäkuva esiintyi yhdessä kilpailutilanteessa onnistumisen kanssa. Miesyksilöurheilijoiden minäkuva oli myönteisempi miesjoukkue-, naisyksilö- ja naisjoukkueurheilijoiden minäkuvaan verrattuna. Psyykkisen rasittuneisuuden esiintyvyydessä eri psyykkisen rasittuneisuuden voimakkuuksissa ei ollut eroa sukupuolen tai yksilö- ja joukkueurheilijoiden välillä. Vertailtaessa eri lajien edustajia, muodostelmaluistelijoiden ja käsipallon pelaajien psyykkisen rasittuneisuuden pisteet olivat korkeimmat. Johtopäätökset: Tutkimuksen mukaan psyykkinen rasittuneisuus sekä minäkuva ovat yhteydessä kokemukseen kilpailutilanteessa suoriutumisesta. Valmentajan ja urheilijan on hyvä tunnistaa psyykkiseen rasittuneisuuteen vaikuttavat tekijät, jotta psyykkistä rasittuneisuutta pystytään ennaltaehkäisemään ja se pystytään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistamaan. Vähentämällä urheilijan psyykkistä rasittuneisuutta mahdollistetaan urheilijalle parempi suorituskyky kilpailutilanteessa. Urheilijan myönteistä minäkuvaa ja sen pysyvyyttä tulee tukea, koska myönteinen minäkuva lisää edelleen onnistumisen todennäköisyyttä kilpailutilanteessa.